Suuren kirjapalkinnon ehdokkaat julkaistaan tulevalla viikolla. Siksi kokoan tänä vuonna ilmestyneitä suosikkikirjojani.
Tämä vuosi on minulle pääasiassa lyhyiden romaanien vuosi. Tiiviissä kerronnassa kristallisoituvat kieli, ilmaisu ja sisältö. Siksi ehdokkaani ovat nämä (tekijänmukaisessa aakkosjärjestyksessä):
Monika Fagerholm: Kuka tappoi bambin?
Joel Haahtela: Adèlen kysymys
Cristina Sandu: Vesileikit
Pajtim Statovci: Bolla
Petri Tamminen: Musta vyö
Johanna Venho: Ensimmäinen nainen.
Varapaikan jätän paksulle kirjalle tai muuten yllätykselliselle valinnalle. Minun kirjavuoteni iloisia yllätyksiä ovat olleet Kirsi Ellillän Lepra ja runoilija Jani Niemisen Komero. Yllättäjä voi olla myös toinen runoilijan romaani, Anja Erämajan sisäisesti hurja Imuri.
Tarinankerronnan luistavuudesta voi palkita JP Koskisen Tulisiiven ja liikkuvaisesta kiehtovuuskuvailusta Anna-Kaari Hakkaraisen romaanista Dioraama. Esikoisromaaneista Anna-Kaisa Linna-Ahon hieno Paperijoutsen on jäänyt oudosti varjoon, tuotakoon se siis valoon. Sen kanssa hieman samaan aihepiiriin liittyy Riitta Jalosen taidokas Tanssikaa!, sen teemoista puolestaan löydän linkkejä Sirpa Kähkösen Muistoruohoon. Ja edellisvuoden voittajan jatko-osa hullaannutti, mutta eihän nyt taas voi…
Hyvä kirjavuosi on ollut, jatkukoon se sellaisena – palkinnoin ja ilman.
Tuijata. Kulttuuripohdintoja 
Aivan, eihän nyt taas voi! 🙂 tai ehkä voisi… Hyviä ehdokkaita olet listannut, kaikkia en ole lukenut, mutta ensimmäisestä listastasi voisin liputtaa neljää viimeistä, kahta ensimmäistä en ole lukenut. Hieno Tanssikaa! kosketti minua myös, vaikka se haastellinen olikin. Hyvää pyhäinpäivää.
Riitta, hyvää pyhäinpäivää, eikö vain, sykähdyttäviä lukukokemuksia on monta, erilaisia.
Nyt voisi olla Monika Fagerholmin vuoro.
Minulle sopii!
Hieno lista, Tuija! Sandusta enkä Haatelasta tiedä, en ole niitä edes vilkaissut, mutta noi muut! Toisaalta mitä jos raati jälleen erikoistelee ja finalisteihin päätyy jotain vähemmän perinteistä tarinankerrontaa… En kyllä haluis ikänä olla raadissa, niin upeita kirjoja meillä on tänä vuonna julkaistu; miten niistä voi valita!
Nämä ovat niin makuaisoita. Raatilaisissa saattaa tänä vuonna olla myös perinteisemmän kerronnan ystäviä.
Hyvän listan olet koonnut. Itse olen Johanna Venhon kannalla.
Ensimmäinen nainen on hienoa kerrontaa!
Nyökyttelen listalles ja toivon. Ainakin Bambia, Bollaa ja Adelen kysymystä. Minä innostuin myös Dioraamasta. Ja upea on Ensimmäinen nainenkin. On ollut aika huikea kirjavuosi.
Hieno vuosi tosiaan. Dioraaman kanssa kamppailin: välillä oli kuusikossani, välillä varalla. Huomenna ehkä taas on. Eli tällaista on vaikuttavan kirjallisuuden kanssa: vaikea valita.
Paluuviite: Vuosikatsaus 2019 | Tuijata. Kulttuuripohdintoja