Avainsana-arkisto: Salla Simukka

Oppi nyt vanha ja noori

Helteisessä Helsingissä elokuun alussa noin 250 äidinkielenopettajaa pohti lukemisen iloja ja lukemattomuuden murheita. Kaunokirjallisuuden lukemisen merkityksellisyyttä tämä joukko ei voi kyllin korostaa.

Lukumotivaatiota kohottava kokemus on ratkaiseva herättäjä kirjakuluttajaksi. Koskaan ei ole liian myöhäistä saada lukukipinää. Jos sitä ei ole varhaislapsuudessa saanut, voi se syttyä nuorena, aikuisena tai vanhana. Siri Kolu ja Salla Simukka kertoivat innostavasti nuorten aikuisten kirjallisuudesta, lajista, joka on kirjastoluokitusten välissä mutta jossa ei todellisia lukijaikärajoja ole. Laji ei ole ikä- vaan mielentilakysymys.

Salla Simukka ja Siri Kolu Paasitornin foorumilla.

Salla Simukka ja Siri Kolu Paasitornin foorumilla.

Siri Kolu määritteli nuorten aikuisten kirjallisuuden etsivän ihmisen kirjallisuudeksi. Genreen loksahtavissa kirjoissa kohdataan vastuun ja vallan kysymyksiä sekä isoja elämänkysymyksiä. Monesti juonijännitettä synnyttävät jännitys, fantasia tai dystopia, mutta parhaimmillaan on kyse ihmisestä ratkaisujen risteymäkohdissa. Salla Simukka tähdensi sitä, miten muutos ja murros leimaavat nykyihmisen elämää. Siksi näitä asioita käsittelevä nuorten aikuisten kirjallisuus puhuttelee monenikäisiä lukijoita.

Salla Simukka

Salla Simukan Lumikki-trilogia on saanut lukijoita meillä ja muualla. Simukan Youtube-kirjatrailerit ovat lisäkimmoke kirjaan tarttumiseen.

Kolu ja Simukka kuuluvat itse genren kärkikirjailijoihin Suomessa. Simukan Lumikki-trilogia ja Kolun Pelko ihmisessä upottavat sisuksiinsa eri tekstikerroksia: Lumikissa otsikonmukaisesti on satutausta, Pelko ihmisessä -kontekstissa on West Side Story. Kotimaisista nuorten aikuisten kirjoista lemmikeikseen he mainitsivat esimerkiksi Vilja-Tuulia Huotarisen Valoa valoa valoa ja Seita Vuorelan Karikon. Näissä on tekstien kerroksellisuutta.

Suomalainen tarjonta eroaa Kolun ja Simukan mielestä siten, että tekstit ovat kunnianhimoisempia kuin etenkin englanninkielisen lajitarjonnan. Kaunokirjallisuuden keinoja käytetään monipuolisesti, ei vain keskitytä juoneen. Pohjoismaisessa kirjallisuudessa on lisäksi sukupuoli-identiteettikysymyksiä käsittelevä suunta. Kaikkiaan voi sanoa, että lajityypillisesti nuorten aikuisten kirjallisuuden tapahtumataustana on yleensä ankara ympäristö, jota vasten nuori käsittelee mahdollisuuksiaan.

Innostunut kirjailijapari esitteli lyhyesti lisää suosikkikirjojaan. Helena Wariksen Vuori on kiehtova kuva tulevaisuuden maailmasta. Kirjassa on viitteitä Ragnarök-mytologiaan, se sitoo nykyajan ja taruston. Siclit-luonnehdinnankin saanut John Greenin Tähtiin kirjoitettu virhe kuvaa nuorten rakkaustarinaa ääritilanteessa. Opetukseen Kolu antoi näppärän vinkin, miten Greenin romaania voi  käyttää rinnan vaikka Saima Harmajan teosten tai päiväkirjojen kanssa.

Ruotsalaisesta kirjallisuudesta mainittiin Mats Strandbergin Piiri, joka on trilogian ensimmäinen osa. Se jatkaa ruotsalaista realistisen kirjallisuuden perinnettä, jossa on uskottavia henkilöitä ja todentuntuisia perhetilanteita, mutta ne yhdistetään fantasia-ainekseen. Päähenkilöt kohtaavat arkihaasteita – ja pelastavat maailman. Amerikkalaisista menestyskirjoista on hyvä esimerkki Hugh Howien Siilo, vetävä suljetun tilan draama. Kolu piti sitä modernina työläiskirjallisuutena: ”Sen lukeminen on katharttista. Se on puhtaaksi tislattua kirjallisuutta.”

Lukeminen ja kirjoittaminen ovat pari. Opetuksen näkökulmasta tämä kytkös on aina muistettava. Netissä on paljon kirjojen fanisivuja, keskusteluja, vaihtoehtoisia loppuja, videoita jne. Opetuksessa kannattaa hyödyntää niitä: tulee näkyväksi, miten kirjallisuutta käsitellään yhteisöllisesti, jaetaan siitä ajatuksia, väitellään kiivaasti ja hehkutetaan hurahduksia juoneen ja henkilöhahmoihin.

Simukka ja Kolu uskovat yhä lukemiseen, vaikka lukutaitotutkimukset ovat olleet viime vuosina synkkiä. Simukka vannoo sykähdyttävien lukukokemuksien nimiin ja kannustaa niistä toitottamiseen kaikin mahdollisin kanavin. Simukka korosti, että tarvitsemme tarinoita Suomesta, sillä yhteiskunnan muutoksen tallentaminen nuorille on tärkeää. Ja vielä loppuhuipennus: kirjallisuudessa on kyse vapaudesta, ei rajoituksista. Kolun sanoin: ”On kyse siitä, mitä kaikkea voit olla lukijana. Mitä kaikkea voit olla ihmisenä.”

Mainokset

1 kommentti

Kategoria(t): Kirjailijatapaaminen, Kirjallisuus

Lumikin uusi tuleminen

Salla Simukan Lumikki-trilogian aloittaa Punainen kuin veri (Tammi 2013). Kekseliäästi satuhahmon kaima maastoutuu huomaamattomaksi lukiolaiseksi Tampereelle. Kuurainen Manse on elävästi ja tunnistettavasti hahmoteltu. Pakkanen, pakastumisuhka ja lumi ovat merkittäviä vaihtuvissa käänteissä. Näpsäkästi tekstissä viitataan fabulaperinteeseen, ja muutenkin juttu luistaa.

Jännitysjuoni ei uutuuksilla säväytä. On murha, huumerahoja, vilunkipoliisi, ohi viuhuvia luoteja ja takaa-ajoja sekä kiireinen loppu. Kerronta heiluu monesti epäuskottavuuden ja vissin varmuuden välillä. Esimerkiksi merkkituoksujen tunnistaminen ja jatkuva nimeäminen on outoa, kunnes paljastuu, että Lumikki on peruskouluaikoinaan pelastautunut tuskatilanteilta ylivirittyneen hajuaistinsa ansiosta.

Keskeistä on nuoren syrjäänvetäytyjän ajautuminen hengenvaarallisiin seuraamistapahtumiin. Lumikki on jännitteinen henkilö, joka on tottunut salaisuuksiin, kipuilemaan hiljaisuudessa ja selviytymään. Hänestä paljastetaan selittäviä seikkoja, mutta tuleviin osiin jätetään sopivasti täytettäviä aukkoja. Lisbeth Salanderin kaltaiseksi myytiksi hänestä ei ole, mutta tiukkaa, nokkelaa terästyttöainesta herkin sisuksin hän on.

Aika tavanomaisia rooleja lukionuoret pistetään vetämään Lumikin rinnalla, ja muutenkin muut henkilöt jäävät ohuiksi Lumikin ääriviivojen vahvistuessa. Romaani nojaa päähenkilöön ja pysyy pystyssä. Vaikka asioita edistetään teininäkökulmasta, ei jännäriä kannata lokeroida nuorisokirjallisuudeksi. Sarja on jo myyty maailmalle, ja jatko-osat putkahtelevat suomeksi tiuhaan tahtiin, toinen osa Valkoinen kun lumi jo ylihuomenna. Netissäkin voi tutustua sarjan kotisivuihin ja kirjatraileriin.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kirjallisuus