Avainsana-arkisto: Pirjo Hassinen

Pirjo Hassinen: Sauna Paradis

SAUNOMISASIOITA

Pirjo Hassisen Sauna Paradis (Otava 2014) kertoo kirjailijasta, Annesta, joka murehtii lapsettomuutta ja liiton etääntymistä. Annen lapsuuskodin naapurinpoika Lauri ottaa häneen yhteyttä selvittääkseen tarkkanäköisen kirjailijan avulla oman lapsuutensa aukkopaikkoja. Eikä siinä vielä kaikki: oheisena on katkelmia Annen uuden romaanin käsikirjoituksesta, Tuhlaajapoika-mukaelmasta, ja siihenkin upottuu lapsettomuusaihe.

Olen lukenut usean kirjan Hassisen tuotannosta. Henkilöissä on vähintään pinnanalaista vimmaa, ja juonenkuljetus onnistuu pitämään lukijan virkeänä. Hassisen kieli on värikästä ja kerronta sujuvasti etenevää. Fyysisyys on vahvasti läsnä sekä kerronnassa että henkilöissä. Suosikkejani tuotannosta ovat Jouluvaimo ja Kuninkaanpuisto. Arvostan Hassisen tekstitaitoa, silti jotain jää minulta romaaneista tavoittamatta, jokin määrittelemätön lopullinen kolahtaminen jää kokematta.

Sauna Paradis jännittää: haluan ehdottomasti tietää Annen ja Laurin isien salaisuudet ja kuolemien taustat. Pidän muistelupoukkoilusta 1960-luvulle. Saunamiljöö on kiinnostava, ja alastomuuden ja puettuna olemisen tasot niin fyysisesti kuin symbolisesti on hyvin tavoitettu. Kokonaisuutena romaanissa on turhan paljon suuntia, ja jäänkin tuumailemaan, josko pitäytyminen kahden perheen lapsien, äitien ja isien 60-lukutarinassa olisi riittänyt.Sauna Paradis

Ohitan romaanin lapsettomuus- ja nykyparisuhdeosuudet, pysähdyn lapsinäkökulmaan, koska se on mielestäni onnistuneinta. Myös Kirjakaapin kummitus ihastelee lapsikuvausta – hän pitää koko kirjan tunnelmasta ja kokonaisuudesta. Lapsi on osaton aikuisten aikaansaamiin sotkuihin, silti niiden vaikutukset osuvat lapsiin peruuttamattomasti. Hassinen osaa survaista siitä oleellisuuksia sivulauseissa.

Mutta leiri kesti vain viikonlopun yli, ja hän ehti oppia siellä vasta käpyjen keräilyn ja sängyn viileän putkipinnan, johon linkkuveitsi pystyi yhtä huonosti kuin lapsi pärjäsi aikuiselle.

Siinä se on: lapsen osa jäädä aikuisten ongelmien alle. Romaanin isät tempoilevat hairahduksissaan ja äidit tekevät tiukkoja ratkaisuja. Lapset joutuvat liian varhain aikuismaisiksi pikku apulaisiksi, näkevät, tekevät ja kokevat liikaa. Seuraa mykistettyjen lasten loppuelämän traumoja. Se on romaanissa väkevää. Se, etteivät henkilöiden nykyhetki ja sisäromaanisepitys minua niin innosta, jääköön tässä tähän.

Niinkö aikuiset joutuivat olemaan: tukahduttamaan ne sanat, joissa oli kiinni kuin kuumassa tervassa ja asettamaan niiden tilalle sanoja, joiden taakse peittyi se, mitä ihminen oli?

_ _ _
Pirjo Hassinen
Sauna Paradis
Otava 2014
253 sivua
romaani
Lainasin lähikirjastosta.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kirjallisuus