Avainsana-arkisto: Chad Harbach

Ei se pelaa, joka pelkää

Eikä hän edes rakastanut baseballia vaan omaa käsitystään täydellisyydestä, täydellisen yksinkertaisesta elämästä, jossa jokaisella liikkeellä oli merkitys, ja baseball oli vain väline, jonka kautta se onnistui. Olisi voinut onnistua.

Chad Harbachin Pelin henki (suom. Tero Valkonen, Otava 2013) kuvaa yliopistonuoria baseball-joukkueen liepeillä. Kuten alun sitaatista voi päätellä, peli on osa jutun juonesta mutta myös metafora. Romaanin urheilulahjakkuudet ovat oma suojeltu rotunsa, mutta pärjääminen edellyttää tinkimätöntä treenaamista, sitoutumista ja opintojen etenemistä. Miljöönä on hyväosainen stipendikampus, jossa kirjallinen oppineisuus kohtaa hikisen kilpaurheilun.

Teemat ovat olemisen ydintä: katkeileva yhteys muihin, yksinäisyys, ystävyys, rakkaus ja kuolevaisuus. Kuvauskeskiössä on erikoinen nuoruuden ja aikuisuuden välitila, jossa ihmisuhteet, mieliala-ailahtelut ja kaiken hauraus sekoittavat elämän peliä. Tulevaisuuden hermostuttava epämääräisyys ja haaveiden karikot tavoitetaan romaanissa hyvin. Alakulon ja mahdollisuuksien sekoitus luo vangitsevan tunnelman. Lukijana tempaudun mukaan. Toivon parasta ja pelkään pahinta.

Henkilögalleria on kaikkiaan kiinnostava. Keskeiset henkilöt linkitetään toisiinsa taiten, ja suhteet ovat mallikkaan mutkallisia. Päähuomio on pelipojissa, mutta kohtalon kolhut ulottuvat myös kuusikymppiseen rehtoriin. Kaksi päähenkilöä ponnistaa alaluokasta, mikä säröttää akateemista asetelmaa. Miesvaltaisessa joukossa on vain yksi naishahmo, onneksi kulmikas luomus. Henkilöiden mielensisäisiä liikkeitä paljastetaan, mutta samalla heissä säilyy kiehtova salaisuus.

Harbachin esikoisromaani on kerronnallisesti vetävä ja teeskentelemätön, joten siedän myös minua aina vieraannuttavat jenkkipallopelikuvaukset. Samaan kastiin tämä romaani sopii Eugenideksen Naimapuuhien ja Franzenin Vapauden kanssa, miksei Murakamin Norwegian Woodinkin. Pelin henki on heimolaisiaan hieman suoraviivaisempi, joten en ylläty, jos romaanin leffaversio on katsottavissa muutaman vuoden perästä.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kirjallisuus