Avainsana-arkisto: André Brink

André Brink voisi olla 80 v: haaste

André Brink kuoli alkuvuodesta. Koska hän olisi täyttänyt tänään 80 vuotta, pieni kirjabloggajaporukka postaa Brink-aiheisia juttuja. Vaikuttihan eteläafrikkalainen kirjailija merkittävästi siihen, miten 1970-80 -luvuilla hänen kotimaansa rotusortopolitiikka tuli maailmalla tutuksi ja tuomituksi.


 

Tässä on lista blogeista, jotka ilmoittautuivat Brink-haasteeseen. Katsopa, mitä linkkien takaa tänään löytyy – Brinkiä vai jotain muuta:

Kirjakaapin kummitus
Kirjava kammari
KirjaValas
Lukutoukan kirjablogi
Kuutar lukee
P.S. Rakastan kirjoja
Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Haastepostaukseen pääset tästä.


 

Kun 1980-luvulla luin romaanin Valkoinen, kuiva kausi, muistan vaikuttuneeni. Uusintalukuun valitisin kuitenkin Ruttomuurin (suom. Seppo Loponen, WSOY 1984). Valintani oli sattumanvarainen, ehkä päävaikutin oli se, ettei minulla ole ensimmäisestä lukukerrasta minkäänlaista mielikuvaa.

Tuhoisia muistoja. Jotka teki mahdolliseksi – ei, väistämättömiksi – tämä paluu Avignoniin. Mandlan läsnäolo vieressäni, kaunani Paulia kohtaan. Ja siitä tuo outo vaikutelma, lähestyessämme sitä ihanaa kaupunkia joka yhä pelotti ja vaivasi minua, että nämä eivät olleet suinkaan muistoja jotka palautuivat vuosien takaa, eivät verukkeita tai päiväunia, vaan jotakin joka tapahtui minulle nyt, tällä hetkellä, jotakin joka kuului tämän päivän intohimoihin ja kapinaan: jatkeita ja lisäyksiä, välittämätöntä täydennystä.

Anderea etsii kuvauspaikkoja Paulin rutosta kertovaan elokuvaan ja reissulle lyöttäytyy pakosalla oleva Mandla. He kaikki ovat eteläafrikkalaisia, Paul valkoinen, muut mustia. Andrea kelailee suhdettaan poissaolevaan Pauliin, samalla hän pui mielessään aiempia suhteitaan, etenkin romanssiaan toiseen valkoiseen mieheen, Brianiin. Lisäksi muistot lapsuus- ja nuoruusvuosista eteläafrikkalaisessa perhe- ja rotusortokulttuurissa aktivoituvat. Mandla palauttaa Andrean näkemään juurensa.Ruttomuuri

Kerronnassa on vaihtelevuutta. Pääosin Andrea kertoo minämuodossa, mutta aina välillä, odottamatta, kuvaus etääntyy seuraamaan kuin yläviistoon: tapahtumia seurataan kolmannessa persoonassa. Aivan yhtä odottamatta vaihtelevat aikatasot muistikuvien liukuessa asiasta toiseen. Lisäksi mukana on väläyksiä ranskalaisista ruttoepidemioista 1300-, 1500- ja 1700-luvuilla.

Vai jäivätkö aiemmat rakkaudet piilemään vereen, hautumaan, odottamaan aikaansa puhjetakseen kuolettavaksi paiseeksi? Eivätkä vain rakkaudet, vaan kaikki mitä oli kokenut, kaikki mitä oli uskaltanut olla.

Kyllä, juuri niin käy. Ja ruttohommeli on luonnollisesti vertauskuva päähenkilön muhittamille muistoille ja koko Etelä-Afrikan tilanteelle. Rutto levisi ammoin Euroopassa muureista piittaamatta ja muutti pikkuhiljaa ajattelua, hitaasti mutta varmasti. Niin voi käydä kaikelle muullekin.

Ruttomuuri kohosi melkein ylittämättömäksi, mutta sisulla kapusin sen yli. Tarina ei käynnistynyt vetävästi, uuvuin suhdevatvontoihin. Elokuvahanke on turha, puolet tekstistä olisi surutta voinut karsia ja etsiä oleelliset ihmissuhteista, politiikasta ja ruttoyhteyksistä. En millään kiinnostunut henkilöistä. Periaatteessa Andrea on särmäisen jännittävä nainen, mutta hänelle käy, kuten Andrea jossain kohtaa sanoo, tyyliin ”mies ei voi koskaan oikein tietää, millaista on olla nainen”. Ihan kuin Brink olisi hekumoinut ihannenaisen itselleen, mutta minä näen hänet vain äijäkatseen kohteena, tirkisteltynä sanoma-agendana, johon pakonomaisesti ängettiin sexappealia.

Aika taisi rapauttaa Ruttomuurin. Kaikki kunnia kuitenkin kirjailijan elämäntyölle ja rodullista tasa-arvoa kunnioittavien teemojen nostamiselle.

– – –
André Brink
Ruttomuuri
Suomentanut Seppo Loponen
Romaani
WSOY 1984
Kirja löytyi kotihyllystä.

Mainokset

6 kommenttia

Kategoria(t): haaste, Kirjallisuus

André Brinkin muistoksi: haaste

Oikeastaan muistot olivatkin paljon elävämmät kuin maailma ympärilläni. Kaikki ihmiset, kaikki ulkoinen oli verhoutunut käsittämättömyyteen ja hiljaisuuden huminaan.

André Brink kuoli 6.2.2015. Kirjailijanurasta jäävät elämään teokset ja lukijoille niiden tuottamat muistot.

Alun sitaatti on André Brinkin romaanista Katson pimeään. Romaani ilmestyi Etelä-Afrikassa 1973 ja julistettiin siellä pannaan. Seppo Loponen suomensi teoksen 1976, ja sen jälkeen Loponen on kääntänyt 13 muuta Brinkin kirjaa. Brinkin teokset tekivät etenkin 1980-luvun lukijoille tutuksi vieraan maailmakolkan. Muistan, miten Valkoinen kuiva kausi (suom. 1981) vaikutti minuun väkevästi lukioikäisenä. Epäoikeudenmukaisuus herätti maailmanparannushengen, ja arvostin rohkeaa kirjailijaa vääryyksien paljastajana.

Kirjallisuudella on merkitystä yksittäisille lukijoille mutta myös laajemmin: Brinkin apartheidia vastustava tuotanto oli yhtenä tekijänä murtamassa eteläafrikkalaista rotusortopolitiikkaa. Vaikkei tasa-arvoisuus ole ideaalisti toteutunut, sai Brink nähdä virallisen linjan muutoksen ja ystävänsä Nelson Mandelan valtion johdossa.Brink

André Brink olisi täyttänyt 29.5.2015 tasan 80-vuotta. Kirjailijan tuotantoa muistaen kotimaiset kirjabloggaajat julkaisevat tuona syntymäpäivänä Brink-aiheisia tekstejä. Haasteeseen on ilmoittautunut jo toistakymmentä blogia:

Kirjainten virrassa (todennäköisesti Tuokio tuulessa)
Kirjakaapin kummitus (Valkoinen, kuiva kausi)
Kirjava kammari (ehkä Katson pimeään)
KirjaValas (kirjaa ei vielä valittu)
Kristan kirjat (Katson pimeään)
Kuutar lukee (ehkä Kun vielä muistan)
Lumiomena (todennäköisesti Tuokio tuulessa)
Oksan hyllyltä (kirjaa ei vielä valittu)
P.S. Rakastan kirjoja (Hiljaisuuden tuolla puolen)
Reader, why did I marry him? (luultavasti Ruttomuuri)
Satun luetut (Myrskyn hiljaisuus)
Tuijata. Kulttuuripohdintoja (ehkä Ruttomuuri)

Lukuaikaa on vielä kolmisen kuukautta, joten mukaan ehtii. Lukuhaaste koskee bloggaajien lisäksi muita lukijoita: tervetuloa palaamaan vanhoihin lukukokemuksiin, hankkimaan uusia ja osallistumaan ajatusten vaihtamiseen. Kokeillaan, miten Brinkin teokset toimivat tässä ajassa.


LISÄYS 29.5.2015: katsopa koontipostauksestani, millaisia juttuja Brinkistä (tai muusta) lopulta kertyi!

 

2 kommenttia

Kategoria(t): haaste, Kirjallisuus