Aihearkisto: Kilpailu

Jussi Adler-Olsen: Vartija

Yksi postauskommentoija voittaa Vartija-kirjan. Lue ohjeet jutun lopusta.

Jussi Adler-Olsenin sarja kööpenhaminalaisen rikostutkinnan kellariporukasta jatkuu tuttuun tapaan. Osasto Q setvii vanhoja, selvittämättömiä rikoksia. Vartija (Gummerus 2017) käynnistyy bornholmilaisen poliisin itsemurhasta, mikä juontaa juurensa lähes kaksi vuosikymmentä vanhasta, ratkaisemattomasta nuoren tytön liikennekuolemasta.

Vartija paljastuu mutkikkaan psykologiseksi perhe- ja ihmissuhdetutkielmaksi mustasukkaisuudesta. Nimi Vartija on osuva, sillä kirja kuvaa ihmispolojen monenlaista vartiointia: kytätään toisia, suojellaan totuudelta ja koetetaan pitää loitolla muita oma etu pyhittäen. Moitin hieman juonen pitkittämistä, mutta toisaalta hapuilu ja junnaaminen sopivat siihen, että vanhaan juttuun kuuluvien henkilöiden tunnistaminen ja löytäminen pakostakin vie aikaa. Lopulta etsitty asia löytyy ja lisäksi paljastuu rikoksia, joista lukija saa näkökulmakerronnan vuoksi etukäteen tietää, tutkijat eivät.

Vartija

Q-sarjaan oleellisesti kuuluu päähenkilön Carl Mørkin lähimenneisyyden poliisioperaatio, jossa kollega Hardy neliraajahalvaantui. Sarjan joka osassa nytkähdetään sen tapauksen selvityksessä askel eteenpäin. Samalla käsitellään Hardyn ja Mørkin suhteen kehittymistä, suhteen, jossa sekottuvat syvä ystävyys, syyllisyys ja uhriutuminen. Tämä on kiinnostava juonne Mørk-kirjojen juonissa.

Pidän henkilövetoisista dekkareista, ja sitä herkkua Adler-Olsenin sarjasta saa. Osasto Q:n värikäs henkilöstö keskinäisine suhteineen viihdyttää minua jälleen kerran. Mørkin mörkki persoona vetoaa, ja arvoituksellinen Rose jaksaa hämmästyttää. Uusi jäsen Gordon tuntuu vielä aika hailealta, mutta ei se haittaa, sillä aina ällistyttämään pystyvä Assad pelastaa kirjan. Assad harjoittelee tanskankielisiä sanontoja, vaihtaa kuulustelustrategioita ja seuraa Mørkia kuin hai laivaa – ja säilyttää yhä perimmäiset salaisuutensa. Solidaarisuus työpariin hitsautuu tiiviiksi:

Vaikka tieto olikin julma, heitä oli kaikesta huolimatta kaksi.

Toivoisin Adler-Olsenin löytävän seuraaviin sarjan osiin jysäyttäviä aiheita, kuten romaanissa Tapaus 64, tai virittävän piinaavan jännityksen kuten aloitusosassa Vanki. Aurinkokultti ei aiheena oikein minulle tässä osassa polttaen porota.

Lopuksi on vielä mainittava yksi kiinnostava asia, hitusen henkilökohtainenkin. Isäni alkupuolen elämän kotipaikka oli Kangasala, ja siellä visiteerattiin lapsuudessani tiuhaan. Jotenkin sykähdyttää, kun Vartija-romaaniin ilmestyy yhdeksi keskeiseksi henkilöksi kangasalalainen Pirjo, vaikkei hän taida aivan auvoisaa Suomi-kuvaa välittää…

Kirjamessut 2017 banneriSarjan soisin tulevan monille jännityksen ystäville tutuksi. Siinä yksi syy, miksi arvon  kommentoijien kesken yhden Vartija-kirjan. Vastaa postaukseeni viimeistään 26.10. klo 12 – voit voittaa kirjan omaksesi. Muista myös, että Jussi Adler-Olsen vierailee Helsingin kirjamessuilla 28.10. klo 14.30 Aleksis kivi -lavalla. Arvonnan toiseksi tulleelle lahjoitan Camilla Greben Kun jää pettää alta.

Kiitos Gummerukselle arvontakappaleista! 

P. S. Ennakkotietona tämä: marraskuun alussa vietän jännitysviikkoa. Tule mukaan!

marrasjännitystä (3)

– –

Jussi Adler-Olsen
Vartija
suomentanut Katriina Huttunen
Gummerus 2017
Osasto Q -dekkarisarjan 6. osa
570 sivua.
Sain kirjan kustantajalta lukijoille arvottavaksi.

Juttuni sarjan aiemmista osista:
Vanki
Metsästäjät
Pullopostia
Tapaus 64
Poika varjoista

Mainokset

115 kommenttia

Kategoria(t): Dekkari, Kilpailu, Kirjallisuus

Helsingin kirjamessut tuloillaan

Parin viikon päästä Messukeskus on pullollaan kirjallista vipinää 26. – 29.10.2017. Esittelen muutamat tärpit omilta messupäiviltäni. Valitsen takaperoisen lähestymisen sunnuntaista perjantaihin. Torstaina työ ja muu tohina pitävät minut poissa messuilta.

Kirjamessut 2017 banneri

Sunnuntai

Lukupiirit mahdollistavat vetäytymisen suljettuun, rauhalliseen tilaan ja keskittymisen yhteen kirjaan. Lukupiirissä lukija kohtaa kirjailijan. Olen bloggaajana mukana sunnuntaina klo 10.15 – 11.15 lukupiirissä, jossa aiheena on Anneli Kannon upea, moniääninen romaani Lahtarit (tila 201). Vielä mahtuu mukaan: ilmoittaudu kirjamessujen linkin ohjeiden mukaan.

Lukupiirin nimissä arvon kirjamessulippuja, joten kerro halukkuutesi osallistua messuille tämän postauksen kommentissa (tai Instagramissa, Twitterissä tai Facebookissa). Olet mukana lippuarvonnassa, kun vastaat viimeistään 16.10. Klo 17. Lipun voit käyttää haluamanasi messupäivänä.

kirjamessut_lahtarit

Lukupiirin jälkeen tähtään klo 11.30 kuuntelemaan ajatuksia Linnan Tuntemattomasta ja kokoelmasta Toinen tuntematon (Minna Canth) sekä klo 12 Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historiasta (Aleksis Kivi). Nämä kirjat hienosti – luonnollisesti eri tavoin –  välittävät historiaa ruohonjuuritasolla.

Annan itselleni kunnolla haahuiluaikaa ennen klo 15 alkavaa esikoiskirjapalkintoehdokkaiden esiintymistä (Aleksis Kivi). On kiinnostavaa, osuuko ehdokkuus vuoden mittaan lukemilleni esikoisille, kuten Komendantti ja Vien sinut kotiin.

kirjamessut_esikoiset

Lauantai

Lauantaiaamupäivän liehun kutsutilaisuuksissa. Niiden jälkeen valitsen illansuun ohjelmaa. Koska kuuntelin juuri Peter Franzenin uutuusromaanin äänikirjana, käyn kuuntelemassa taas hänen ääntään virkeän Ella Kannisen haastattelussa (klo 16, Aleksis Kivi).

Kirjabloggaajat päivystävät messupäivinä Booknäsin osastolla 6m48. Bloggaajat kirjavinkkaavat ja keskustelevat kirjoista. Lauantaina pistäydyn osastolla useasti.

Messuilla on ilahduttavasti runo-ohjelmaa. Runoilijat esiintyvät ja välitävät elävästi lyriikkakokemuksia. Taidan pistäytyä ainakin kaiken alkujuurilla, sillä Tarina-lavalla klo 17 juhlitaan: 100 vuotta suomalaista lastenrunoutta.

Philp Teirin romaani Tällä tavalla maailma loppuu on jotenkin hukkunut kirjavirtaan. Kenties porvariston hillitty charmi ei näinä aikoina lyö läpi. Minä vaikutuin kirjasta, joten kirjailijan ajatukset kiinnostavat (Aleksis Kivi klo 17.30).

Ehkä päätän päivän ”Antiikin myytteihin” (Kullervo klo 18). Ne tuntuvat yhä vaikuttavan kirjallisuuteen.

Perjantai

Aloitan klo 11, sillä syksyn kirjakolahduttajat Rosa Liksom ja Kjell Westö ovat silloin yhtäaikaisesti lavalla (Aleksis Kivi). He keskustelevat kirjoittamisen ja maailman muuttumisesta. Hetken harhailun jälkeen käyn kuulostelemassa Selja Ahavan haastattelua (Mika Waltari klo 12.30), sillä hänen uutuusromaaninsa kerronta kiehtoo minua.

Lounaan jälkeen tähtään klo 15 Mika Waltari -lavalle, jossa julkaistaan Johanna Kartion selkoistus Eppu Nuotion romaanista Peiton paikka. Samassa tilaisuudessa julistetaan seuraava selkokirjakummi. No, julkistan sen jo tässä: Tuomas Kyrö – eli kahden vuoden kuluttua ilmestyy ensimmäinen selko-Mielensäpahoittaja. Samassa tilaisuudessa palkitaan selkokirjallisuuden edistäjä, no, sen saaja jääköön vielä salaisuudeksi!

Peiton paikka_messut.jpg

Pidän tärkeänä, että näissäkin kirjakekkereissä muistetaan myös lukijat, joille lukeminen ei ole helppoa. Siksi selkokirjat (Selkokeskuksen osasto 6b68). Ja sen ohella iloitaan messuilla laajalla skaalalla kaikenlaisten kirjakuluttajien makumieltymyksistä, lastenkirjoista kovan luokan tietoteoksiin.

Siis tule messuille mukaan! Ohjelma on messujen nettisivuilla.

Muista: ilmaislippuja luvassa juttuuni kommentoimalla.

 

72 kommenttia

Kategoria(t): Kilpailu, Kirjallisuus, Tapahtuma

Tuloillaan Turun kirjamessut

Lokakuu hemmottelee kirjaharrastajia. Vaikken tavallisesti viihdy tungoksessa enkä sakeassa virikehärdellissä, kirjamessuja en välttele. Kirjatapahtumissa on vara valikoida runsaasta tarjonnasta itse asiaan pysäyttäviä tilanteita.

Ainakin lauantain 7.10. vietän Turun kirjamessuilla, joiden ohjelma vaikuttaa virkeän monipuoliselta. Nostan tähän juttuun muutaman tärpin.

Turun kirjamessut_banneri

*

Aloitan kirjaprosessin pohdinnalla. ”Rakas kustannustoimittaja” -otsikoidussa osuudessa Selja Ahava ja kustannustoimittaja Salla Pulli keskustelevat Ennen kuin mieheni katoaa -romaanista (Flore A-halli klo 10.30-11.00). Kirja on puhuttanut paljon, ja fakatan fiktiotuminen kiinnostaa kovasti.

Vai pitäisikö loikata tietokirjailijoihin ja tutkijoihin? Kari Enqvist ja Janne Saarikivi keskustelevat ateistinäkökulmasta elämän tarkoituksesta, otsikkona ”Ainoa mikä jää” (Kuisti B-halli klo 10.40–11.00). Voi ei: samaan aikaan Hanna-Reetta Schreck kertoo kirjoittamastaan Ellen Thesleff -elämäkerrasta Minä maalaan kuin jumala (Auditorio klo 10.45 – 11.00). Tätä tämä messuilu on, runsaudenpulaa.

Kirjoittamisen prosessit ja kokemukset kiinnostavat minua, joten suuntaan kuuntelemaan Pirkko Saision ja Petri Tammisen keskustelua ”Kirjailija ja hänen kustantajansa” (Auditorio klo 11.30 – 11.55). Kokeneilla kertojilla on varmasti kiintoisia kulmia aiheeseen. Taidan poiketa myöhemmin iltapäivällä kuuntelemaan lisää Tammisen Suomen historia -kirjasta (Agricola A-halli klo 13.00 – 13.20).

Nostan hattua sille, että messut ottavat huomioon monenlaiset lukijat. Selkokirjoista on tunnin mittainen paneeli, jota käyn kuuntelemassa klo 12.00–13.00 (Jukola 2. krs). Kirjahuumassa saattaa muuten unohtua, että myös helppolukuisia kirjoja tarvitaan.

Lauantaina on kiitettävästi tarjolla runo-ohjelmaa. Ohjelmaa selatessa heti alkoi kutkuttaa ”Vaikuttavia upotuksia nykyrunouteen” (Kallas klo 15.20–15.50), keskustelemassa Matti Kangaskoski, Eino Santanen ja Jussi Tiihonen. Koska runoista kirjoittamisen ilo ja tuska välillä minua liekittää, käyn myös seuraamassa, mitä runokriitikot asiasta pakisevat: Runokritiikki (Kuisti B-halli klo 13.20–14.00).

Koska messuilla paikasta toiseen rientäminen on tämmöistä, pysähdyn hetkeksi Onko teillä tämmöistä -kirjan tunnelmiin, joista Sinikka Nopola kertoo (Kallas klo 14.00–14.20). Heti perään samassa paikassa voi kuunnella Raili Mikkasta edelläkävijänaisesta, Hiljasta.

Sitten on genrekattaus aika vakuuttava, jos vielä pysähdyn novellistiikan seuraan: ”Novellin voima” (Kallas klo 14.40–15.20). Silloin keskustellaan novellikeinoista ja jännitteen lataamisesta, mukana kirjailijat Olavi Koistinen, Harry Salmenniemi, Tuuve Aro ja Marja Mäenpää.

Lisäksi messuilla on laadukasta lasten- ja nuortenkirjaohjelmaa. Ja luonnollisesti joka genren menestyskirjoja on kaupan, ja monia tänä vuonna kirjoja julkaisseita kirjailijoita voi bongata monista haastattelupisteistä. Jokaiselle on jotakin.

*

Nyt kun pitää aamukammasta kiskoa päiviä ennen messujen alkua, saa h-hetkeä odotellessa nautiskella riemastuttavasta twiittausvirrasta. Turun kirjamessut on haastanut kirjoittamaan klassikkokirjoista enintään twiitin mittaisia luonnehdintoja (#MontaÄäntä, #montaääntä, #klassikkotwiitti). Ai kun maukasta!

*

Saatat päästä messuhumuun, kun kommentoit tähän postaukseen, Instagram-tililleni (@tuijata1), Twitteriin (@tuijata_) tai Facebookiin. Arvon vastanneiden kesken yhden lipun 1.10.2017.

Turun kirjamessut_Tuijata.jpg

– –
Turun kirjamessut 6. – 8.10.2017: http://www.kirjamessut.fi/

14 kommenttia

Kategoria(t): Kilpailu, Kirjallisuus, Kirjamessut, Listaus, Tapahtuma

Bram Stoker: Dracula

Voiko sanoa, että jännitys tiivistyy, kun kauhuklassikosta tehdään selkoversio? Bram Stokerin Draculan on ensin ruotsin kielelle selkoistanut Johan Werkmäster, ja selkoversion on suomentanut Ari Sainio (Opike 2017).

Alkuperäisteos on ilmestynyt 1897, sen jälkeen Draculan hahmo on jatkanut elämäänsä monenlaisissa filmatisoinneissa ja vampyyritarinoissa. On paikallaan, että Draculan perustarinasta saa nyt selkoa. Täsmennän: pidän kulttuuritekona, että länsimainen kauhukirjallisuuden perusteos on saavutettavaa kirjallisuutta. Sitä pääsevät nyt lukemaan myös lukijat, joille ei avaudu 600-sivuinen Jarkko Laineen suomennos.

dracula

Perustarinaa on helppo seurata. Henkilöitä on neljä Draculan lisäksi. Päähuomio on Jonathanissa, joka kauppaa lontoolaistaloa kaukaisen Transilvanian linnanherralle. Tämä kreivi osoittautuu verenhimoiseksi yöeläjäksi, joka vaanii Jonathania ja hänen läheisiään. Jännitys syntyy vihjeistä ja suorasta toiminnasta. Painajaisunen tunnelma yhdistyy keskushenkilöiden toimintaan. Draculan hahmo on onnistuneen hyytävä.

Äkkiä Jonathan kylmeni pelosta.
Eräässä arkussa makasi kreivi Dracula!
Draculan silmät olivat auki,
mutta niissä oli täysin tyhjä katse.
Jonathan kumartui kreiviä kohti.
Näytti siltä, ettei kreivi hengittänyt lainkaan.
Dracula näytti aivan kuolleelta.
Silti Jonathan tiesi, että Dracula ei ollut kuollut.

Kuolemaa, pelkoa, kiperiä tilanteita, pimeyttä, rottia, lepakoita ja muuta kauhugenren perusrekvisiittaa riittää. Niin pitääkin. Tarina on siis kaikkien kauhujen äiti (vai isä?) ja siksi siihen tutustuminen sivistää.

Voi sanoa, että Dracula on yleisselkokieltä. Sen kieli on helppoa lukea, tarina etenee sujuvasti ja pysyy tajuttavana, lisäksi eri henkilöt ja heidän tunnevaihtelunsa erottuvat. Kirja sopii laajasti selkokielen käyttäjäryhmille – ja toivottavasti myös monille muille.

– –

Bram Stoker
Dracula
Selkomukautus Johan Werkmäster
suomennos Ari Sainio
Opike 2017
87 sivua.
Sain kirjan kustantajalta.

Kannatta katsoa Draculan kirjatraileri.

2 kommenttia

Kategoria(t): Kauhu, Kilpailu, Kirjallisuus, Romaani, Selkokirja

Kirja vieköön! -lippuarvontatulos

Julkistin uuden kirjallisuustapahtuman lippuarvonnan ennen joulua. Blogissa, Instagramissa tai Facebookissa sai täydentää lauseen ”Kirja vieköön…” Näin kahdella osallistujalla oli mahdollisuus voittaa kevätkauden sarjalipun Baba Lybeckin Kirja vieköön! -tapahtumaan.

Tänään vuoden ensimmäisenä päivänä suljetun lippuarvonnan voittajat selvisivät: Luetaanko tämä? -blogin Kia ja blogini lukija Johanna. Onnea voittajille! Kiitokset lisäksi kaikille osallistuneille! Toivottavasti kaikki innostuvat tulemaan tapahtumaan.

Lauseen täydennys ei vaikuttanut arvontatulokseen, siitä virallinen valvoja piti huolen. Täydennystehtävä poiki niin hyviä vastauksia, että poimin niistä muutaman lukuilosta vakuuttamaan.

Kirja vieköön
… seikkailuun.
… kenet vain, mihin vain ja milloin vain.
… mihin ikänä viekin ja se vie.
… mukanaan.
… tuhkatkin pesästä, lukemista en lopeta.
… seitsemän kerrosta arjen yläpuolelle.
… maailman ääriin, siitähän minä nautin.
… oman napapiirin ulkopuolelle.
… toisiin aatoksiin!
… meidät kaikki, ja ilolla me annamme sen tapahtua!

Suuri kiitos Baba Lybeckille, joka järjestää tapahtuman ja antoi liput arvottavaksi!

Lisää Kirja vieköön! -tapahtumasta:

Baba Lybeckin nettisivut
Suomi 100 –nettisivut
Kirja-Suomi 2017
Tapahtuman Facebook-sivut

#kirjavieköön #kirjasuomi

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kilpailu, Kirjallisuus

Voita lippu tapahtumaan Kirja vieköön! 

1) Täydennä lause:
Kirja vieköön (minkä/kenet/miten)!
2) Kirjoita vastaus blogiini, blogini Instagram-sivulle tai FB-sivuni kommenttiin vuoden loppuun mennessä.
3) Vastaajien kesken arvon uudenvuodenpäivänä kaksi kausilippua Kirja vieköön! -tapahtumaan. Sarjalipulla pääsee ilmaiseksi kaikkiin kolmeen tilaisuuteen.

Kirja vieköön! on uusi kirjallisuustapahtumasarja Savoy-teatterissa Helsingissä:

18.1.2017 klo 19
15.2.2017 klo 19
15.3.2017 klo 19

Ensimmäisessä tilaisuudessa esiintyvät Tellervo KoivistoTarja HalonenJörn DonnerAnu Partanen ja Petri Tamminen. Illan aikana keskustellaan kirjoista ja kirjallisuudesta, ja sen lisäksi illan tekstejä tulkitsevat näyttelijät Laura MalmivaaraTaisto Oksanen ja Pekka Strang

kirja-viekoon

Kirja vieköön! -tapahtuman luoja Baba Lybeck emännöi kirjailtoja, joiden tavoitteena on ainutlaatuinen kokemus: keskusteluja ei tallenneta, yhteinen kirjallisuus- ja tulkintatilanne tapahtuu vain kerran yleisön edessä, heittäytyen ja yllätyksellisesti. Kirjallisuustapahtumassa muun muassa pohditaan, minkälainen on Suomen tarina tänään.

Tammikuun esiintyjät jo tiedetään, seuraavista tiedotetaan myöhemmin. Kirja vieköön! on Kirja-Suomi 2017 -juhlavuoden päätapahtuma (lisätietoja: babalybeck.fi ja kirja-suomi.fi).

Tule kirjan viemäksi ja osallistu arvontaan!

14 kommenttia

Kategoria(t): Kilpailu, Kirjailijatapaaminen, Kirjallisuus