Päivittäinen arkisto: elokuu 15, 2017

Leena Paasio: Menetetty tyttö

Leena Paasion toisessa romaanissa Menetetty tyttö sivutaan mielenkiintoisesti esikoisromaanin Melkein äiti henkilöitä. Melkein äiti kertoi koskettavasti uusperhekuvioista, ja sen päähenkilö Anu perheineen on oleellinen osa uutukaisen henkilögalleriaa. Pidän siitä, että pääsen seuraamaan sivusta vanhojen tuttujen käänteitä, mutta pääkäsittely on jossain muualla.

Menetetty tyttö -romaanissa kertojana on kolmekymppinen Johanna, joka palaa Keniasta parin vuoden opettajapestin jälkeen. Hän siirtyy kuvismaikan sijaiseksi Anun rehtoroimaan kouluun. Paasio tuntee hyvin koulumaailman, joten lukija pääsee aitiopaikalle koulun yhteistilaisuuksiin, opetustuokioihin ja Johannan nimikkoluokan leirikouluun. Hauskasti uuden perusopetuksen opetussuunnitelman kokonaisuusajatteluun johdatellaan ilmiöpohjaisissa projekteissa, joissa Johanna on mukana.

Myös opettajahuonepersoonallisuuksia esitellään. Eläväisesti näkyvät tietyt kuppikunnat, myötäilijät ja vastustajat. Tulee mieleen Annika Lutherin Opettajainhuone, ja myös Petri Vartiaisen romaaneissa kuten Miehen ryhti näitä tyyppejä tapaa. Paasio kuvaa myös aitoa solidaarisuutta ja ystävystymistä työkavereiden kanssa. 

Mielenkiintoista on se, että romaanissa omaan yläkouluun säilyy monilla jonkinlainen napanuora: Johanna on kyseisen koulun kasvatti, ja muutamia yläkoulusta ammattikouluun siirtyneitä ja sieltä valmistuneita kuvataan hellyttävästi. Muutama nykyteini saa romaanissa äänensä kuuluviin, ja muukin kouluarkea välittyy kuten winhailu vanhempien kanssa ja oppilashuolto, aika viitteellisesti ja ennalta arvattavasti.

Romaani kertoo yhdestä lukuvuodesta, jonka aikana Johanna saa otteen yläkoulunuorista ja hajallaan olevasta elämästään. Kenia-kokemukset ovat jättäneet häneen syvät jäljet, joita hän pikkuhiljaa parantelee. Menetetty tyttö -nimi viittaa kirjaimellisesti ja konkreettisesti afrikkalaisten uskomusten vuoksi menetettyihin tyttöihin, mutta myös kotimaan tytöille tapahtuu sellaista, että menettämistä on syytä pelätä. Tyttöyden asema eri kulttuureissa ja yhteiskuntaluokissa näkyy romaanissa tarkasti.

Menetetty tyttö

Kirjassa sekottuvat sanomaromaani, taiteilijaromaani ja kouluromaani. Usein se keikkuu chick litin rajapinnalla, sillä juoniainekseen kuuluu lajityypille ominainen romanssi, jossa ensin inhotaan, sitten himoitaan, ja siinä välillä kärvistellään. Romaanissa on paljon henkilöitä ja aihelmia, ja monet niistä sivuutetaan nopeasti, mistä seuraa tietynlaista pintapuolisuutta. Dialogissa hihkutaan monesti hienoa ja kaunista, eikä aina suuhun sovi kirjallinen kieli, esimerkiksi ”tuta”-verbi jää klöntiksi kurkkuuni. Muuten en valita, sillä sujuvaa kuljetus on.

Menetetty tyttö piti minua selkeästi etäämmällä verrattuna Melkein äiti –romaaniin. Tämä toinen romaani astui vakavista aiheista huolimatta askeleita kohti viihdettä, mikä ei sinänsä haittaa. Viihdyin kyllä kirjan kanssa, ja jotain varmasti kertoo se, että luin sen yhtä kyytiä alusta loppuun.

Leena Paasio
Menetetty tyttö
Kosmos 2017
romaani
318 sivua.
Sain ennakkokappaleen kustantajalta.

Kirjasta on kirjoittanut myös Kirsin Book Club.

Mainokset

8 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus