Tampere Filharmonia: Kirkastettu yö

Konserttiotsikko on vallan mainio, mutta se on vain puolet illasta: Tampere Filharmonian konsertissa Tampere-talolla 24.2.2017 esitettiin Arnold Schönbergin (1874-1951) Kirkastetun yön lisäksi Richard Straussin (1864-1949) Metamorfooseja. Kummassakin teoksessa on kirjallinen pohja.

kirkastettu-yo

Straussista sanotaan, että hänen sävellystyönsä pohjautuu suuriin tarinoihin ja runouteen. Straussin inspiraationa ovat olleet Goethen tekstit, etenkin ihmisen luontosuhde, mutta Metamorfoosien päävaikuttajina kaikuvat maailmansodat, etenkin jälkimmäisen tuhovoima. Strauss eli ajassa, jossa maailmansodat pistivät miettimään perinpohjin ihmisluontoa. Metamorfoosit esitettiin ensimmäisen kerran 1945.

Sävellyksessä oli hetkiä, joina ajattelin, että se kuulostaa samalta kuin amerikkalaisten mustavalkoisten melodraamaelokuvien musiikki. Tämä ei ole moite vaan mielleyhtymä, sillä Metamorfooseja oli tunnelmallisena soljuvaa kuunneltavaa. Alku soi hellästi, se vaihtui melankolisuuteen, hetkittäin synkkään pauhuun, ja loppua kohti tummuus voitti. Aivan lopun kontrabassojen syvä hyrinä jäi vatsanpohjaan resonoimaan.

Teosesite huomauttaa, että illan sävellysten välillä on 50 vuotta ja aivan erilainen syntyhistoria. Schönbergiltä ei kuultu teosta moderneimmasta päästä vaan parikymppisenä sävelletty Kirkastettu yö (1899, jousiorkesteriversio vuodelta 1943). Teos pohjautuu rakkausrunoon, jossa mies yön aikana hyväksyy morsmaikkunsa toisen suhteen seuraukset.

Schönbergin teos kuulosti silti modernimmalta kuin Strauss, vaikka se on puoli vuosisataa vanhempi kuin Metamorfooseja. Olisi ollut kiinnostavaa tuntea lähtökohtaruno ja seurata sen perusteella sävellyksen tunnelmavaihteluja, nyt arvailin niitä omin päin. Kirkastetussa yössä tempo- ja sävyvaihteluita riitti, massiivinen jousisto melskasi välillä ristiriitahenkisesti, välillä seestyi ja hiveli lempeästi. Lopun sovinto-osuus oli herkkä ja kaunis. Teoksen nimeen viitaten todistan, että kokonaisuudesta tuli kirkastettu olo.

Sitten siirryn ulkomusikaaliseen osuuteen. Kapellimestari Santtu-Matias Rouvalin työskentelyä oli ilo seurata. Tanssahteleva sulavuus ja musiikkiin eläytyminen viihdytti, ja maestron kädenliikkeiden hypnotisoiva voima välittyi takaparvelle asti. Liikehdinnän kurotuksia sävyttivät punertavien sukkien vilkkuminen muuten mustasta asusta. Pönötystä kaihtava kokonaistaideteos koko mies.

Ekstrat

Plussat: Väliajalla oli virkistävää tavata Sari ja Terhi, antaumukselliset Tampere Filharmonian kausikorttilaiset.

Miinukset: Vieruspenkin levottoman naisen kännykkä piippasi juuri Kirkastetun yön alussa ja oli sekoittaa pasmani.

 Lisätietoja: Tampere Filharmonia ja teosesittely

Lisuke: Aamulehdessä oli 24.2.2017 näyttävä juttu Rouvalin nousukiitourasta:

 

 

Advertisements

4 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus

4 responses to “Tampere Filharmonia: Kirkastettu yö

  1. ritvamirjamisuhonen@gmail.com

    Sinun kanssasi olisi hienoa lähteä konserttiin: olit valmistautunut siihen ja kuvauksesi illasta on viihdyttävä.
    Muistanko oikein, että sait kerran Kansallisoopperassa seurata jonkun daamin touhuilua tablettinsa tai puhelimensa kanssa kesken näytöksen? Tällaisia ihmisiä pitäisi rangaista välineen poistolla…

    • Oikein muistat. Yhden oopperan ensimmäisen kohtauksen verran edessäni olevan somekuvat tulivat tutuiksi. Onneksi eilisen daamin känny suljettiin heti hänen herraseuralaisensa myötävaikutuksella.

      Muuten, valmistautumisen oli tyystin teosesittelyn varassa 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s