Chimamanda Ngozi Adichie: Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä

Tänä vuonna kaikki yhdeksäsluokkalaiset saavat Chimamanda Ngozi Adichien esseen Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä (Otava 2017). Johan jo ajatuksesta poru nousi: joku opettaja ilmoitti julkisesti kieltäytyvänsä jakamasta kirjaa. Muutenkin keskustelua on virinnyt. Niin pitääkin, aihe ei ole kulunut eikä vanhentunut. Tässä kirjan puoltoteesini.

  1. Otsikko

Otsikkoon ei voi muuta sanoa, kuin että sen ehdottomaan väitteeseen vastaan: niin pitäisikin, pitää. Käsitteen määrittelyyn Adichie viittaa tekstin alussa mutta jatkaa monin esimerkein feminismin tarpeellisuudesta. Vasta ihan lopussa on sanakirjamääritys:

Feministi: henkilö, joka uskoo sukupuolten yhteiskunnalliseen, poliittiseen ja taloudelliseen tasa-arvoon.

  1. Puhuttelevuus

Jo otsikko provosoi pohtimaan suhdetta feminismiin. Monella ”feministi, feminismi” -käsitteet ovat värittyneet ja erkaantuneet niiden perimmäisestä tarkotuksesta, ehdottomasta tasa-arvoisuudesta – ei sukupuolialemmuudesta tai -ylemmyydestä muihin nähden.

Siitä sietää provosoitua, väitellä ja keskustella. Näin Adichen kirja toivottavasti puhdistaa ilmaa ja palauttaa liehuttamaan lippua kaikkea sortoa vastaan. Ehkä myös selvenee, etteivät naisellisuus, epänaisellisuus, naiseus, miehisyys tai miehekkyys liity tähän. Voi olla miehekäs ja feministi, voi olla naisellinen ja feministi, ja voi olla ilman mitään määrittelyjä feministi.

meidan-kaikkien-pitaisi

  1. Peili

Moni on marissut sitä, että Adichen afrikkalaispainotukset ovat kaukana pohjoismaisesta elämänmenosta. Näin varmasti on. Olen silti sitä mieltä, että Adichen esimerkit sukupuolittuneesta käytöksestä ja suhtautumistavoista auttavat katsomaan peiliin. Ne näyttävät asiat, jotka ovat tasa-arvoasioissa täällä meillä hyvin. Mutta pysyvätkö hyvät asiat hyvinä, kun yhteiskunnassamme on ”sopeuttamistoimia” ja ”reformeja”, jotka heiluttavat tasa-arvo-asetelmia?

Vielä merkityksellisempää on nähdä rakenteet, jotka meillä eivät ole tasa-arvoisia. Huomasin esseetä lukiessa, että saatamme pitää monia asioita itsestäänselvyyksinä. On vaarallista ajatella, että täällä  tasa-arvo on vakiintunut tola. Kun vähän pöyhii, huomaakin, että ei se ole itsestään selvää.

4. Teot

Tämä kirja aktivoi ajattelua, pakottaa olemaan jotain mieltä. Parhaimmillaan se johtaa tekoihin, jotka ovat vastaus kysymykseen, miten minä voin edistää sitä, ettei sukupuoli määritä asemaamme eikä mahdollisuuksiamme.

Kulttuurimme ei määrää, millaisia olemme. Me määräämme, millainen kulttuurimme on. Ellei kulttuuri anna naisille täysiä ihmisoikeuksia, me voimme ja meidän täytyy muuttaa sitä niin, että se antaa.

5. Lue, älä luule

Adichen kirjan ilmaisjakelu tuo lähelle yhdelle sukupolvelle harvinaisen kirjallisuudenlajin, esseen. Se toivottavasti laventaa nuorten kirjallisuuskäsityksiä. Kaunokirjallisuudessa on moni muotoja, niin myös tietokirjallisuudessa. Jokaiselle on siis jotakin. Ehkä se innostaa joitain innottomia lukemaan. Adichen teksti on sukkelaa ja sivumäärä suppea.

Eritoten kyllä kiinnostaa, miten kouluissa Adichen esseetä käsitellään. Jääkö se äidinkielenopettajan kirjallisuudenopetuksen kontolle vaan syntyyko monipuolisia, koko kouluyhteisöä yhdistäviä ilmiöpohjaisia oppimiskokonaisuuksia? Seuraako kirjasta nuorten omia esseitä, väittelyharjoituksia, draamatyöpajoja ja -esityksiä, blogeja, vlogeja, Pinterest-kuvatauluja, Instgram-postauksia tai tubetuksia? (Tiedän, tiedän: alaikäiset, koulukäytännöt ja some-rajoitukset, mutta kumminkin on erilaisia ilmaisu- ja julkaisukanavia.)

P. S. Adichen essee perustuu hänen puheeseensa (2012). Esityksen voi katsoa videona. Adichen romaaneita myös suosittelen: esimerkiksi Puolikas keltaista aurinkoa ihastuttaa kerronnallaan ja henkilökuvillaan, Kotiinpalaajat puolestaan kouraisee syvältä paikkaansa hakevan naisen kuvauksena.

– – –

Chimamanda Ngozi Adichie
Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä
We Should All Be Feminists
suomentanut Sari Karhulahti
Otava 2017
45 sivua.
Lainasin kirjastosta.

Mainokset

10 kommenttia

Kategoria(t): Esseet, Kirjallisuus

10 responses to “Chimamanda Ngozi Adichie: Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä

  1. Kiitos ajatuksistasi! En ole lukenut vielä tätä, mutta odotan kirjaa ja yhdeksäsluokkalaisten reaktiota innolla, vaikka vähän myös jännittää – olen siis opettaja, ja aion todellakin käsitellä teosta tunneillani. Essee tai jo pelkkä ajatus tästä lahjasta on herättänyt keskustelua, joten luultavasti jatkamme nettikirjoittelun tutkimista sen lisäksi, että keskustelemme Adichien ajatuksista. Jo pelkästään kirjan nimestä saa yhdeksäsluokkalaisten kanssa aikaan keskustelua, ja onhan moni tästä netissä jo metelöinytkin. Siispä ohjeesi ”Lue, älä luule” on hyvä monelle teinille ja aikuisellekin. Tekstisi vahvistaa ajatusta, että tämä essee kannattaa lukea ja luetuttaa!

  2. nimetön

    Minusta ajatus feminismikirjan jakamisesta ysiluokkalaisille on perin outo. Miksei sitten Raamattu, Koraani, Maon punainen kirja tai Pikettyn Pääoma 2000-luvulla? Niistäkin saisi varmasti paljon keskusteltavaa.

    Feminismi määritellään nykyään yleissukupuolisena tasa-arvona (heh, lähinnä tosin sukupuolisena tasapäistämisenä, vaikka vannoutuneet feministit tämän ehdottomasti kieltävät), mutta käytännössä se on aina ollut ja on yhä naisasialiike. Sehän on jo nimessä itsessään. Entä mikä on koulu tai yhteiskunta sanomaan 15-vuotiaille, mitä _kaikkien_ pitäisi olla? Henkilökohtaisesti en pidä tällaisista otsikoista lainkaan, ja luulen, että idea kääntyy itseään vastaan, kuten tuputtamisilla on tapana.

    Ja kolmas huomio: jos kouluilla ei ole enää varaa antaa oppilaille oppikirjoja, mistä tai keneltä ovat tulleet varat feminismin edistämiseen?

    • Nimetön, Otava kustantaa kirjan koululaisille, ei mene koulujen piikkiin. Koulukirjat kustantaa kunta, tämän kirjan kulut kuittaa kustantaja. (Kuntavaalit tulevat: kannattaa äänestää koulutusta arvostavia ehdokkaita.)

      Lue kirja ensin, arvioi sitten, miten se sopii yhdeksäsluokkalaisille. Jos ei tiedä kirjan tarkkaa sisältöä, ei oikein voi tuomita tai hehkuttaa sitä.

      Ei kirja toitota, miten pitäisi olla. Olen ymmärtänyt perustuslakimme niin, että kaikilla on samanmoiset oikeudet sukupuoleen, uskontoon, rotuun ym. katsomatta. Samalla asialla kirjassa ollaan, ei minkään poliittis-uskonnollisen ideologian.

      En nähnyt kirjaa tuputtavana. Se herättää enemmän ajattelemaan, miten paljon sukupuolen perusteella arvioimme ihmisiä, toimintaa, sopivuutta jne. On tämä sitten kova tai nössö linja, kyllä minä pidän yleistasa-arvoisuutta feminisminä, eli ei sorreta naisia siksi, että he ovat naisia. Eikä sorreta miehiä, eikä kolmatta tai kuinka monetta sukupuolta.

      • nimetön

        Olen harmillisen skeptinen, mitä tulee ilmaisiin lounaisiin. Jostakin tulevat Otavan rahat tällaiseen feminismikampanjaan, en jaksa uskoa kustannus_yhtiön_ toimivan tässä vain hyvää hyvyyttään.

        Miksi juuri tämä kirja? Miksei Orwellin Vuonna 1984? Se olisi paljon tärkeämpi tässä ajassa ja laittaisi nuoret ajattelemaan. Sekä pojat että tytöt, kaikki, sukupuolesta riippumatta.

        Sukupuolten välinen tasa-arvo on aika lailla itsestäänselvyys Suomessa tänä päivänä, sikäli kirja tulee myöhässä (vai pitäisikö nuoria tyttöjä kenties muistuttaa, että naiseutta ei ole pelkkä itsensä laittaminen ja peilin edessä poseeraaminen? Tai poikia, ettei tarvitse olla six-packiä ollakseen miehekäs? Olemmeko siis sittenkin menneet taaksepäin? Siinäpä keskustelun aihe ysiluokkalaisille!). Itse tuskin tartun tähän kirjaan, vaikka sinänsä afrikkalainen ajattelumaailma kiinnostaisikin. Jo pelkkä kirjan nimi (”meidän kaikkien _pitäisi_”) saa minut kääntymään poispäin.

        Mitä tulee tasa-arvoon, minusta kyse on ihmisten välisestä tasa-arvosta, eli siitä, että ihminen on asemastaan riippumatta tasa-arvoinen oikeuden edessä. Esimerkiksi. Siihen jo sisältyy mies ja nainen, yhtä arvokkaina ja samalla viivalla.

        Pahoittelen vastarannankiiskeyttäni tässä asiassa.

      • Ei tarvitse pahoitella, mielipiteet ovat sallittuja!

        Tuo on minusta koko jutun juju: tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys – ei sukupuolinen, seksuaalinen eikä rodullinen. Ei taloudellinen eikä yhteiskunnallinen. Jos asia olisi itsestäänselvyys, emme ajattelisi, että feminismi on vain naisten asia ja kiinnostaa vain naisia/tyttöjä toisin kuin Orwell.

        Ja saattaa tämä lyhyt (!) essee pistää miettimään noita ulkonäköpaineitakin. (Lyhyen kirjan teini saattaa suostua lukaisemaan – kokemusta on sankasta joukosta nuoria, jotka peruskoulun jälkeen ilmoittavat, etteivät ole koskaan lukeneet kirjaa.)

  3. Kiitos tästä! ❤ Odotan tämän teoksen lukemista. Keskustelua kirjan jakamisesta olen seurannut alakuloisesti ja angstannut siitä blogiinikin. Ihmiset käsittävät feminismin kovin väärin, näyttää helpommalta puhua vain tasa-arvosta. En myöskään ymmärrä, miksi kirjan jakamista pidetään niin pelottavana asiana – eihän sitä tarvitse lukea tai sen oppien mukaisesti elää, jos se on omaa elämänkatsomusta vastaan (mikä on minusta toki sääli, mutta sallittakoon sekin). Minäkin iloitsen siitä, että tämä tutustuttaa nuoret esseeseen – olisipa hauska olla nyt opena ja keksiä tästä kaikkea kivaa tehtävää ja pohdittavaa!

    • Eikö ole jollain kierolla tapaa aika hienoa, että KIRJA koetaan uhkaksi, näinä digipäivinä. Vanha, kunnon perinteinen kirja!

      Toivottavasti tosiaan joku kerää tietoa siitä, miten Adichen kirjaa on kouluissa käytetty ja otettu vastaan. Tarkoitan nuoria. Ruotsissahan sama temppu tehtiin, ja tunnustan, etten tiedä sikäläisestä vastaanotosta.

  4. Olin tähän vähän pettynyt niin kovasti kuin Adichiesta pidänkin. Tässä jäädään kovasti vielä nais-mies -ajattelun vangiksi, mutta toki tämä on hyvä ensimmäinen askel kohti parempaa ja hienoa, että saatiin tämä suomeksi.

    • On se noinkin. Minä ajattelin sen niin, että Adichen esimerkit siitä, miten naiset eivät pääse yökerhoihin tai miten lapsia kohdellaan eri tavoin sukupuolen perusteella, on esseen kulttuurisidonnaista kerrosta, sitä, mistä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on päästy jo askel eteenpäin. Silti on teinien tärkeä huomata, että jossain näin ei ole – tai ”saavutetut edut” eivät ole itsestäänselviä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s