101 kirjaa: haaste lukemaan

Tammikuun ensimmäisellä viikolla julkistettiin Ylen Kirjojen Suomi -hankkeen monipuolinen kirjallisuustarjonta: pitkin vuotta tulee juttuja tv:ssä, radiossa, netissä ja kirjablogeissa 101 kirjasta (katso lista): jokaiselta itsenäisyyden vuodelta on valittu yksi kaunokirja, joka jollain tavalla kuvaa kyseistä aikaa ja suomalaisuutta.

Kirjavasti kirjoja

Kun aloin tutkia Ylen toimittajien Seppo Puttosen ja Nadja Nowakin kokoamaa kirjavalikkoa, ronkin sieltä ensin epäkohtia. Kahlailin vuosia ja hain valittujen tilalle vaihdokkaita. Syynäsin nais-mies- ja genretasapainoa. Nopeasti huomasin hommani vaikeuden. Kyllä lyriikkaa ja novellistiikkaa on aika vähän, draamasta ja esseistiikasta puhumattakaan. Toisaalta proosapainotus edustaa enemmistön lukumieltymyksiä. Poimin vuosia ja sovitin niihin toisia kirjoja – ja myönsin, että harvoin se onnistui.

Ilahduttavaa on genrekirjavuus. Varhaisvuosikymmenille on hienosti löytynyt myös lasten- ja nuortenkirjallisuutta, runoja, pakinoita, hupailuja ja joku eräseikkailukin, mutta toisaalta lähivuosikymmeniltä uupuvat rohkeat valinnat vaikkapa viihteestä ja lastenkirjallisuudesta.

kunnasMonissa listakirjoissa yllättää se, että kirjailija on itsestään selvä valinta, mutta tuotannosta poimittu teos ei välttämättä ole ilmeinen. Mutta kun tarkemmin mietin, monet kirjavalinnat ovat perusteltavissa jollain läikähtävällä tavalla. Esimerkiksi vuoden 1997 kirja on Mauri Kunnaksen Koiramäen joulukirkko, joka on muistokirja tuhopoltossa vaurioituneelle Tyrvään vanhalle kirkolle. Kirjan tuottamia varoja käytettiin kirkon entisöintiin. Kunnaksen pieni kuvakirja kertoo menneestä ja voi ilahduttaa lukuhetkin lapsia ja aikuisia, lisäksi se kuvastaa kulttuurisesti merkittävää yhteisvastuullista hanketta. Voisiko olla oikeampaa valintaa kirjavuoteen 1997?

Houkutus rinnastuksiin

jees-punamultaaTietysti listalla ovat PuhdistusSinuhe ja Tuntematon sotilas, olkoon vain. Herkullista on tutkia listan rinnakkaisia. Vuoden 1945 Sinuhe-kirjaa edeltää yksi tyttöaikojeni suosikin Armas J. Pullan Ryhmy ja Romppainen -sotahupailusarjan osa Jees, leskiyli-insinöörskä!, sanoi vääpeli Ryhmy (1944). Kauheaa ja riemastuttavaa! Jos Waltari allegorisoi sota-aikaa muinaiseen Egyptiin, Pulla koitti hukuttaa sotaponnistelutuskia huumoriin. Nyt lupaan lukea uudelleen ainakin yhden Pullan kirjan historiasilmin; etsin selityksiä, miksi sodan jälkeen valvontakomissio kielsi Pullan kirjat.

Sama raikas rinnakkaisuus näkyy Tuntemattoman sotilaan (1954) ympärillä: Näkemiin, Helena (1953) ja Rauha S. Virtasen Seljan tytöt (1955) näyttävät rintamakirjan kumminkin puolin sodanjälkeistä selviytymiselämää nais- ja tyttönäkökulmasta. Nuo kaikki kolme kirjaa olivat nuoruuteni vaikuttajakirjoja.

101_sanapilvi_wordle

101-kirjan asiasanapilvi (kuvakaappaus Ylen sivuilta)

Suosittelen tutkimaan kirjalistaa monelta kantilta. Voi vaikka bongailla, millaisia kirjoja on peräkkäisinä vuosina ja minkälaisia kirjapareja voi solmia niin, että kirjojen ilmestymisen välissä on vuosia, vuosikymmeniä.

Yllätykset houkuttelevat lukemaan

Olen lukenut elämäni varrella listan kirjoista yli puolet, ja valtaosalta kirjailijoista olen lukenut jonkun muun kirjan. Joukossa on myös tuntemattomia tekijöitä ja teoksia. Esimerkiksi Anders Cleven Katukiviä (1959) ei ole aiemmin kopistellut tietoisuuteeni.

Martti Larnin Kuilu (1937) kiinnostaa aikaan nähden poikkeuksellisen aihevalinnan vuoksi, ja ajattelin sen homoseksuaalisuuskuvausta peilata vuoden 2014 Kissani Jugoslavia -romaaniin. Varsinaiset 1920-luvun tulenkantajarunot listalta puuttuvat, joten tulen tutkailemaan, miten Unto Seppäsen novelleissa (1927) hurmahenki näkyy. Sille haen pariksi Maarit Verrosen vuoden 2009 novelleja. Ja sitten on tämä lähtölaukaus: outo vuoden 1917 romaani.

101 kirjaa -hankkeen huikea sivutuote on se, että Kansalliskirjasto on digitalisoinut melkein kaikki valitut kirjat ja jokainen halukas lukija voi lukea niitä verkkokirjoina. Minä lainasin oitis verkkokirjastosta Konrad Lehtimäen utopia/dystopia-romaanin Ylös helvetistä (1917). Minkälainen mahtaa olla sen kuva maailmasta?

Kirjabloggaajat ja 101 kirjaa

101_kirjablogit_pystyEdelliseen kysymykseen saa vastauksia viimeistään 5.12., jolloin Yle käsittelee kirjaa ja jolloin Kulttuuri kukoistaa siitä postaa. Kirjablogit ja 101 kirjaa on osa Ylen hanketta: joka kirjasta postaa kirjabloggaaja samana päivänä, kun kirja on esillä aamu-tv:ssä ja radion Sadan vuoden kirjat -sarjassa. Mukana olevat bloggaajat ovat arvonnan perusteella saaneet blogissa puitavan kirjan.

Ensimmäisenä käsitellään 10.1.2017 vuoden 2016 kirja, Ilkka Remeksen Kiirastuli. Siitä poikkeuksellisesti postaa viisi blogia: Kirsin Book Club (7.1.), Kirjallisia (8.1.), Kaiken voi lukea (9.1.) ja Ja kaikkea muuta (11.1.). Oma juttuni ilmestyy 10.1. Toinen kirjani on Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rakkauden nälkä (1993, postaus 30.3.).

Haaste

Minusta 101 kirjaa on jo nyt onnistunut hanke: kirjallisuus on esillä, valituista kirjoista ollaan kiinnostuneita ja valinnoista keskustellaan. Lista näyttää monikirjavan kirjallisen historiamme. Siitä sopii valita luettavaa, joka on sinulle yllätys, outo, ylittämätön tai suosikki vuosien takaa. Tai voit valita syntymävuotesi kirjan. Tähän haasteeseen kenenkään ei tarvitse ilmoittautua tai siitä julkaista tilitystä – kunhan nauttii lukemisesta.


Suoria linkkejä:

Kirjojen Suomi
101 kirjaa: kirjaesittelyt ja niistä linkki kansalliskirjaston verkkokirjojen lainaamiseen
Kirjablogit ja 101 kirjaa
Kultakuumeen keskustelu 101 kirjaa -kirjavalinnoista 3.1.2017: Kai Ristola, Seppo Puttonen ja Tuija Takala

Mainokset

8 kommenttia

Kategoria(t): haaste, Kirjallisuus, Kirjallisuuspohdintoja

8 responses to “101 kirjaa: haaste lukemaan

  1. Kuuntelin sua tänään (podcastin kautta). Olit hurjan asiantunteva. 😀

  2. ritvamirjamisuhonen@gmail.com

    Palasimme eilen. Kesä, oma perhe kokonaisuudessaan, suurta iloa ja surullisia asioita myös, joista ei tässä. Pidin sometaukoa, nyt iloitsen lukiessani blogiasi. Yritän päästä Savoyhin, täytyy tsekata, vieläkö sinne saa lippuja. Olet ollut ajatuksissani.

  3. ritvamirjamisuhonen@gmail.com

    Ostin tänään liput keskiviikon Savoyhin. Tulen ystäväni kanssa, mutta olisi ihanaa nähdä sinut edes vilaukselta. Olen ahminut blogiasi, nam.

    • Varmaan kohtaamme vain vilaukselta, koska muiden juttujen takia tulen Savoyhin vasta aivan tapahtuman alkaessa, ja seuraavana päivänä on taas töitä varhain aamusta. Mutta näemme – ja sitten myös paremmalla ajalla.

      Ihana kuulla nautiskelustasi!

  4. ritvamirjamisuhonen@gmail.com

    Kuuntelin sinua ja Seppo Puttosta ja vaikutuin! Olet vakuuttava ja tietämyksesi kirjallisuudesta on uskomattoman syvällinen. Olet myös hyvä kuuntelija ja keskustelija!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s