Päivittäinen arkisto: marraskuu 13, 2016

Yayoi Kusama HAMissa

kusama0

Pilkkuja, palloja, peilejä. Matomaisia möykkyjä. Toistosta syntyy pysäyttävää taidetta, ainutlaatuisia (mieli)kuvia universaalein muodoin. Japanilaisen Yayoi Kusaman (s. 1929) In Infinity -näyttely kannattaa kokea Helsingin taidemuseossa HAMissa.

Harhat ja ahdistuksen Kusama on siirtänyt taiteeseensa 1950-luvulta lähtien. Taiteilija on jo vuosia asunut mielisairaalassa, mikä tarjoaa hänelle turvallisen ympäristön taiteellisen toiminnan jatkuvuudelle. Yhä hän maalaa tauotta, jatkuvaa sarjaa, jossa tuhannet vainoavat silmät muuttuvat vaarattoman tuntuisiksi pilkuiksi solusuurennoksilta näyttävissä teoksissa.

kusama1

Näyttelyä kiertäessäni mietin paljon sitä, miten merkityksellistä on poikkeuksellisesti asioita kokevan ihmisen mahdollisuus jakaa visionsa. Ilman sairautta ei olisi tätä taidetta tällaisena, ei tätä kurpitsojen kungatarta ja pilkkujen prinsessaa.

kusama2

Toisto tuo turvaa, suurina pintoina se laajentaa yksittäisen yleiseksi. Saa sulautua joukkoon, olla silti yksi. Kun taulun nimenä on Punaiset pallot tai Keltaiset pallot ja kun kuitenkin taulussa on kyseisellä väripohjalla mustia pikkupalloja, uskon silti nimeen. (Vai oliko nimessä kuitenkin ”pisteet”?) Minä saan nähdä toisin tai sanoa toisin kuin näen.

Seisoin aina pakkomielteen keskellä, sisälläni olevan intohimoisen kasautumisen ja toiston äärellä.

Leikkaan taiteilijan sitaatin seinältä tekstiini. Sitten siirryn ties monettako kertaa peilisaliin, jonka lattialla on vesialtaita ja katosta roikkuu pilkkupalloja. Hetken pysähdyn äärettömyyteen perusasioiden – veden, pimeyden, valon ja värien – keskellä. Se on hyvä hetki.

4 kommenttia

Kategoria(t): Taide