Petri Vartiainen: Miehen ryhti

 

Kirjallisuuden vaikutus on päinvastainen kuin huumeissa tai päihteissä, oikeastaan käänteinen, sillä yliannostus pitää hengissä. Ei vielä riitä, että lukee tarinaa, se on perustrippi, mutta kun persoonallinen kieli tuplaa annoksen, ollaan elokuvan, musiikin, jopa teatterin tavoittamattomissa, siinä mielentilassa, joka pysäytetään tiiviillä lauseilla, naulataan ainoilla oikeilla sanoilla, kiristetään paikoilleen merkityksillä, jotka hätkäyttävät toinen toisiaan seuraavina kuvina.

Näin laittamattomasti lausuu Miehen ryhti -romaanin (Otava 2016) minäkertoja, äidinkielenopettaja. Siihen kommentoi peruskoululainen: ”Onkohan koulu sulle ihan oikee paikka.”

Kirjan on kirjoittanut äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Petri Vartiainen. Romaanin aihepiiri ja päähenkilö ovat siten lähellä kirjoittajaa. Mielenkiintoinen sattumus on se, että alkuvuonna ilmestyneessä Jarmo Ihalaisen romaanissa Mitä miehen pitää pohditaan miestä, isää ja opettajaa. Vartiaisen romaanissa Miehen ryhti järjestys on opettaja, isä ja aviomies. Käsittelytavoissa on eroja, mutta yhteistä on maskuliinin asemointi opetustyössä ja ihmissuhteissa.

Vartiaisen romaanin Arilla on kolme pientä lasta, neljättä hinkuva vaimo ja eläköitynyt opettaja-appiukko. Perheasiat etenevät asteittain käännekohtaan. Puolisoilla on luottamussuhde, vaikka arkista vääntöä piisaa, esimerkiksi siitä, minne miehen välittäminen suuntautuu  – kodin vai koulun lapsiin.

Kerronnasta pääosa paneutuu kouluun. Näkymiä opettajiin sekä nykykoulun paineisiin ja asenneilmapiiriin tarjoillaan Arin lisäksi muutaman mieskollegan kommenttivoimin. Lisäksi appi tarjoaa vertailukohdan entisajan opettajuuteen.

Peruskoulun opetussuunnitelman sekä konsulttien ja johdon koulutuspuheiden ristiriitaisuus verrattuna luokkahuonetodellisuuteen raikuu romaanissa räikeästi. Ari haluaa muuttaa opetustapaansa, vaikka (ja koska) ympärillä kaikuvat kyynisiltä kalskahtavat, turhautuneet tokaisut. Päätematiikkaa – sitä miehen ryhtiä – on välittäminen. Sitä ja siihen kytkeytyvää syyllisyyttä romaanissa pureskellaan keskellä koulun kaaoksen. Ajantasaisia koulutyömurheita vilahtaa muun muassa digiloikan ontumisesta ja koululaisten kotiolomurheista pedagogiikan paineisiin. Idealismi rapisee, vaikka unelmia on:

Jos olisimme yhdessä, emmekä vain samassa tilassa. Jos keskittyisimme asiaan. Jos olisin ensin ihminen, sitten vasta opettaja. Jos en puhuisi äidinkieltä, vaan yhteistä kieltä. Jos korostaisimme ajattelua emmekä viihtymistä.
   Jos opettajalta kysyttäisiin.

Sanomaromaani tämä on, joten kyllä kaikkien koulusta kiinnostuneiden pitää Miehen ryhti lukea. Tyylittelyn ja kärjistysten kainaloon kahmaistaan tukuttain tunnistettavaa, toteen pohjautuvaa. Ajankohtaiseksi romaanin totisesti juuri nyt tekevät perusopetuksen uusien opetussuunnitelmien käynnistyminen ja käynnissä oleva koulukeskustelu. Ja vaikka kirjan näkökulma on yläkoulun, Vartiainen ymppää muutakin mukaan: vierailu lukiossa sivaltaa sen siiven omahyväisyyttä, ja piipahdukset ammattikoulussa antavat armottoman arvion alennustilasta. Alakoulusta sentään välkkyy vihreää valoa, pilkahdus toiminnallisen oppimisen ilosta.

Kielen rytmi vetää, ja dialogi rullaa näkemyksiä näkyviin. Välillä lausepoljennossa otetaan tietoisia riskejä, huimitaan hämäryyksiä. Sekaan sujahtaa myös kirjallisia viittauksia, jotka tietysti sopivat päähenkilön kirjallisuudenopettajaorientaatioon. Ja sopii mainiosti, että pääasiassa kerronta-aika rajautuu lukuvuoteen. Aika irralliseksi jää appiukon menneisyydessä loikkiminen.

Esikoisromaani Isäasentoja oli sympaattinen opettajapäähenkilön perheenperustuskertomus, Miehen ryhti on kerronnaltaan – no, astetta ryhdikkäämpi. Kyllä se saarnaa, mutta saarnatkoon. Näin Pisa-ihmeen pitkät varjot saatetaan päivänvaloon.

Jos ei olisi kiire. Jos opetusministerit tietäisivät mistä puhuvat. Jos raha ei olisi tärkeintä.
Niin ei ole aina ollut, mutta on vastedes oleva. Työn määrä vain kasvaa, en saa tehtyä sitä yhtään vähemmäksi.
   Jos opettajalla olisi enemmän toivoa. Jos opettajalle annettaisiin mahdollisuus.
   Jos arvosana ei olisi tuomio.
   Jos se, mikä koulussa on yhdelle, olisikin kaikille.
   Enempää en uskalla uneksia, yritän nukahtaa.

– – –

Petri Vartiainen
Miehen ryhti
Otava 2016
romaani
254 sivua.
Sain kirjan kustantajalta.

 

 

 

Mainokset

6 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus

6 responses to “Petri Vartiainen: Miehen ryhti

  1. Arja

    Vähän kiinnostuin, vaikkei koulu ole ykköskiinnostuskohteita. Työelämä ja yhteiskunta kyllä ovat, ja näyttäisi kertovan niistäkin. Ja Jarmo Ihalaisen kirja on hyvä, juuri maskuliiniasemoinnissaan.

    • Vartiaisen kertojaminä asemoi itseään etenkin kouluun ja kotiin. Ajankohtaisuudesta tykkäsin. Mietityttää varmasti opettajia – miksei muitakin. Kaikki ovat koulunsa käyneet ja monet ovat tai ovat olleet koululaisten vanhempia. Kiinnostaa kovasti, mitä pitäisit romaanin sanankäytöstä!

  2. Kiinnostuin paljon. 🙂 Tässä hienossa kirjoituksessasi muuten ehdottomasti suosikkikohtani on tuo viimeinen lause juuri ennen viimeistä lainausta!

  3. Hanna/Hannan kirjokansi

    Samaa mieltä, kirjassa on paljon tunnistettavaa. Poimin juuri samoja kohtia itselleni muistiin, joita sinäkin olet siteerannut (onneksi muitakin – on yllättävän yleistä, että kirjoittaa ensin oman bloggauksen ja sitä viimeistellessään törmää siihen, että muitakin ovat puhutelleet samat lainaukset). Hyviä huomioita Vartiaisen kielestä – olisin itsekin kirjoittanut siitä, ellei olisi ollut pakko palauttaa kirjaa jo.

    • Hanna, kiitos kommentistasi! Noin usein käyt: samat kohdat kirjasta iskevät. Joskus olen vaihtanut omaan juttuuni lainaamat kirjapätkät, mutta yleensä säilytän. Jos sama kohta kolahtaa, niin sitten on. Varmaan moninbloggaaja toimii samoin kuin me: luemme kirjan ja kirjoitamme siitä – vasta sen jälkeen kurkimme muiden lukukokemuksia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s