Leena Paasio: Melkein äiti

Hyvää nimipäivää Leenat, etunenässä esikoiskirjailija Leena Paasio! On hän jo oppikirjakirjailija, mutta keväällä ilmestyi ensimmäinen romaani Melkein äiti (Kosmos 2015). Kirja sopii sisältönsä puolesta oikein osuvasti naistenviikolle.

Anu on aikaansaapa matematiikanopettaja, jolla on ihana mies ja elämä ulkoisesti mallillaan. Anu on kokee kuitenkin olevansa uusperheessä vain puolikas. Jani-puolison teini-ikäinen tytär Siiri on minäkertojan sydäntä lähellä, vastakaiku vaan ei syki samassa tahdissa.

Paasio on varma kertoja. Alun dialogi äitipuolen ja teinitytön kesken on maukkaan kankea: aito. Se vetää tarinaan täysillä. Otan vastaan iloiten arkirealistisen nykyperhekuvauksen, jossa on sävyvaihteluita. Rakenne miellyttää myös, eikä aikatasojen vaihtelu vaikuta päällekäyvältä. Poikkeamat suhteen alkuvaiheisiin pompahtavat sopivasti selittämään jännitteitä.

Tunnelmien viihdytyslaitaan kuuluvat kertojan sepittämät uusperheopastekstit, jotka hilpeästi konkretisoivat, miten asioita voisi käsitellä ideaalitasolla. Rinnalla esitetyt arkiesimerkit kertovat toista. Eroperheen ex-suhteet hiertävät. Anun kateellisuus kihisee sovittelevan pinnan alla. Tytärpuolen äidin söpöstelevä lifestyle-blogi huvittaa minua; pintakorrektin Anun se sysää hirtehiseen kommentointiin.

Tumma puoli vahvistuu pikkuhiljaa. Riipaiseva on rakkaus lapseen, joka ei ole biologisesti oma. En ole montaa vastaavaa aiheesta lukenut. Samaa voi sanoa keskenmenokokemuksista. Tapahtumat kerrotaan vuorotellen satujen kanssa: keino on tehoava, ja etäännytys korostaa tilanteen kauheutta sekä päähenkilön persoonaa.Melkein äiti

Romaanin päänainen pitää yleensä mölyt mahassa, siis kympin tyttö ja supersuorittaja keski-ikäisenäkin. Anu ei kykene vaikeiden asioiden käsittelyyn, mikä mainosti konkretisoidaan kuvitteellisena lehtiartikkelitekstinä. Pidän Paasion tavasta leikitellä tekstilajeilla.

Huomaan oudosti virkistyväni siitä, että nyt kuvataan keskiluokkaisten kunnon ihmisten tavallisia ongelmia. Ei ole pulaa leivästä eikä rakkaudesta, ei ole väkivaltaa eikä alkoholismia. On puolinaisuus, jonka täyttämiseksi on kohdattava naiseuden ja elämänkulun kipupisteet. Voi naiset (miehet ja lapset myös): Anun tavoin on hellitettävä.

Sinä riität. – – nyt on sinun vuorosi elää. Muista etsiä onni ensin itsestäsi.

Anun tilanne on samastuttavasti kuvattu. Vaikkei minulla ole omaa kokemusta vastaavista elämäntilanteista, Melkein äiti saa eläytymään niihin. Olen sekä viihdytetty että kosketettu. Mitä muuta oivalta naistenviikkokirjalta voisi odottaa?

Leena Paasio
Melkein äiti
Kosmos 2015
romaani
283 sivua.
Kiitos kirjalainasta kirjabloggaajakaverille Kulttuuri kukoistaa! Muissa blogeissa mm. Lukutoukka ja Lumiomena.

Mainokset

4 kommenttia

Kategoria(t): haaste, Kirjallisuus

4 responses to “Leena Paasio: Melkein äiti

  1. Arja

    Kivasti kirjoitit! Alkoi tehdä mieli lukea kirja uudestaan, ja vielä joskus sen teenkin. Erinomainen ja tärkeä aihe, ja taitavan rehellisen oloisesti kuvattu, viihdettä unohtamatta.

  2. Ritva Suhonen

    Innostuin tilaamaan kirjan luettuani arviosi blogistasi Naistenviikolla – ja hyvä oli, että tilasin ja luin sen. Luin kirjan yhteen menoon ja pidin tavattomasti teoksen monitasoisuudesta: tosi paljon viehättivät purjehdus- ja saaristokuvaukset mainioiden henkilökuvien rinnalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s