Kari Hotakainen: Kantaja

Kari Hotakaisen Kantaja-romaanin kansi on kuvaava. Tummalla pohjalla on hentoon pinkkiin vivahtava yksittäinen ruusu. Se sopii Kirjan ja ruusun päivään (23.4.2015) ja teoksen kylkiäiskirjarooliin. Kuva natsaa myös kirjan sisältöön, jossa syntyjä syviä veivaava päähenkilö työskentelee hautausmaalla ja koskettuu etenkin omaisittomista vainajista, joiden arkulle sossu kustantaa yhden ruusun. Timo Kalliota saattaa sama kohtalo odottaa, jollei hän rohkaistu askeltamaan romanssin suuntaan.Kantaja

Kantajassa on kirkas fokus. Minäkertoja on perimmäisten kysymysten äärellä: Mitä on elämä, elämätönkin elämä, ja vääjäämätön kuolema? Miten elää elämää, jolla on itselle tai jopa jollekin toisille merkitystä? Mitä on olla ilman läheisiä tai miten antaudutaan läheiseksi? Mikä on filosofeeraavan pohtijan ja hullun ero?

On tympeä sanoa, että kerronta on taattua Hotakais-tekstiä. On se, mutta en pidä tyyliä kuluneena. Lyhyt mitta sopii iskevälle virkerytmille, jossa lakonisesti avataan ajatukset ja toiminta. Sanomisen monimerkityksellisyys osuu, ja synkkyys repeää tasaisin välein lukijan virneeseen, vaikka kertojan totisuus säilyy. Kirjan herkkupaloja ovat päähenkilön muistokirjoitukset tuntemattomille vainaille. Tämän tärkeän tehtävän päähenkilö ottaa kantaakseen ymmärtääkseen siirtyä keksityistä elämistä aitoihin.

Henkilökuvaus on hallittua. Päänsisäisessä maailmassaan möyrivän päähenkilön puolelle käännyn nopeasti. Kiehtova henkilö on suntio, joka osoittautuu salaviisaaksi muutosagentiksi.

– Sä sovit tänne. Siis tälle palstalle. Moni määräaikainen ei pidä kuolleista. Sä oot melkein kuollut, mut mä sanon, että älä mee liian pitkälle. Sulla on elämä, näillä ei.

Tarina on kolkoista aineksista huolimatta lämmin ja inhimillinen. Kun kerrotaan yhden henkilön elämän taitekohdasta tällä tavoin, se lavenee allegoriaksi siitä, miten pysähtyneestä kuoleman odotuksesta voi kääntyä repaleisen, arvaamattoman ja takuita vailla olevan elämän puoleen.

Olen oikein tyytyväinen Kirjan ja ruusun päivän lahjakirjaan. Jos tyylistä ja teemasta pitää, suosittelen lisälukemiseksi hengenheimolaista, Petri Tammisen Meriromaania. Sen ehtii vielä huomenna (25.4.) ostaa kirjakaupasta niin, että saa Kantajan kylkiäiseksi.

­ _ _ _

Kari Hotakainen
Kantaja
Kirjakauppaliitto 2015
romaani
140 sivua
Kirjan ja ruusun päivän ilmaiskirja vähintään 15 euron kirjakauppaostoksesta.
Muissa kirjablogeissa: Kirsin kirjanurkka ja Jokken kirjanurkka.

Lukuviikkoa vietetään 20. - 26.4.2015. Ompun blogissa on linkkejä lasten- ja nuortenkirjallisuuspostauksiin.

Lukuviikkoa vietetään 20. – 26.4.2015. Ompun blogissa on linkkejä lasten- ja nuortenkirjallisuuspostauksiin.

Advertisements

Jätä kommentti

Kategoria(t): haaste, Kirjallisuus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s