John Williams: Stoner

”Täydellinen romaani.” Jo on! Nyt ladataan odotukset huippuunsa. Stoner-romaanin lievetekstit eivät kehuja säästele. Romaanin taustakin säväyttää: yhdysvaltalaisen kirjallisuudentutkijan ja -opettajan John Williamsin romaani ilmestyi jo 1965, mutta sen upeus keksittiin vasta vähitellen. Tänä keväänä Bazar julkaisi Stonerin Ilkka Rekiaron jämäkkänä suomennoksena.

Romaani kertoo William Stonerin aikuiselämästä. Yksi ihmiselämä – fiktiivinen sellainen – altistuu avoimelle tarkastelulle. Päähenkilö syntyy 1891 ja on eläköitymässä 1950-luvulla. Maatilan ainoa lapsi pääsee opiskelemaan maatalousalaa mutta vaihtaa sen kirjallisuudentutkimukseen ja jatkaa yliopistolla tutkijana ja opettajana. Hän perustaa perheen. Kotona ja töissä on pulmia. Miten tästä voi syntyä jotain kiinnostavaa?

Sykähdyttävän kirjallisuuden ydin on siinä, miten asiat kerrotaan. Stonerin kieli ja kerronta on kirkasta ja tarkkanäköistä. Se on pinnalta helppoa ja yksinkertaisen kaunista. Williams riisuu ilmaisusta teeskentelyn, ja vaikka kerrontaa voisi pitää vanhanaikaisen kronologisena sepityksenä, lopputulos on nautittavaa ihmiseen pureutumista. Romaani on kuin sen ymmärrys rakkaudesta:

– – että ihminen, jota rakastamme aluksi, ei ole sama jota rakastamme lopuksi, ja ettei rakkaus ole päämäärä vaan kehitys, jossa yritetään oppia tuntemaan toinen toistaan.

Romaanin saatesanoissa siteerataan sattuvasti Williamsia, jonka mukaan kirjallisuuden pitää olla viihdyttävää: ”Hyvä tavaton, on tyhmää lukea, jos se ei tuota iloa.” Stonerista en riemastu siksi, että teksti olisi huvittavaa, vaan hienon, vakuuttavan kerronnan vuoksi. Kirjan käsittelemät tunteet ovat pikemmin raskaita. Stoner kohtaa muun muassa alistamista ja nöyryyttämistä. Kokee hän myös rakkautta ja tyyneyttä siitä, mitä on.

Romaani todistaa, että yksityinen voi olla yleistä, vaikka kuvattu aika, paikka, tilanne ja tapahtumat ovat itselle vieraita: yhden henkilön kokemuksiin samastuminen vahvistaa kosketuspintaa elämään yleensä. Kuvausvoiman tunnen välillä sisuskalujen kouristeluna tai muina välittöminä reaktioina. Esimerkiksi Stonerin avioliiton solmiminen pistää kiljumaan: ei, ei, älä anna sen tapahtua. Mutta ihmisille tapahtuu, he elävät elämäänsä, kolhiintuvat ja koittavat selviytyä. Ehkä he kehittyvät ja muuttuvat. Täydellistä ei ole. Siispä erittäin hyvässä ellei täydellisessä romaanissakin pitää olla hiertävät kulmat ja säröjen hinkkaamat aukot, epätäydellisyydet.Stoner

Onko Stoner jokamiehen ja -naisen lukemistoa? Kerronnassa ei ole kikkakolmosia, eikä akateemisen korkeakirjallinen ympäristö vieraannuta, sillä se sisältää samanlaista suhdesuhmurointia kuin mikä tahansa ympäristö. On kuvattujen henkilöiden asema tai tila mikä vain, heistä kuoriutuu ihmisiä, hyvässä ja pahassa sekä etenkin niiden välistä. Itse Stoner painuu mieleen, hänestä tulee läheinen, josta jäljelle jää haikea, arvokas muisto.

Tarinan, kerronnan, kielen, henkilökuvauksen ja elämännäkemyksen täyteläisyys palkitsevat. Minua viehättää romaanin alateksti, joka tähdentää lukemisen merkitystä ihmisen kasvussa. Päähenkilön elämänkulun suunnan käänsi ensimmäinen kirjallisuusluento, ja kirjallisuus saa hänet tuntemaan osallisuutta. Ehkä ylevää – varmuudella kaunista ja tavoiteltavaa.

Kun hän paneutui kulloiseenkin aiheeseen, kun hän painiskeli opiskelemansa kirjallisuuden voiman kanssa ja yritti ymmärtää sen luonteen, hän havaitsi itsessään jatkuvan kehityksen ja sen tiedostaessaan siirtyi itsestään ulospäin maailmaan, johon kuului.


 

Lukuresepti Stonerin varalle:
– Älä lue romaanin alun ”Saate”-osiota ennen omaa lukukokemustasi.
– Karista ennakkokehut, huhut ja odotukset, lue kirja vain itsesi vuoksi.
– Pysäytä aika ja hiljennä ulkopuolinen häly, rojahda lempeään paikkaan nauttimaan tekstistä.
– Antaudu fiktion lumolle: tartu tarinaan.
– Mieti, mihin maailmaan sinä kuulut.
– Lue kirjan jälkeen Ompun komea Stoner-hurmioteksti (äläkä piittaa, että minulla on sama kirjasitaatti – en voi luopua siitä – sillä vasta oman tekstini kirjoittamisen jälkeen luin bloggaajakollegan postauksen ja totesin siteeraussamuuden). Ompun postauksessa on lisää linkkejä Stoner-blogiarviointeihin.


 

John Williams
Stoner
Suomentanut Ilkka Rekiaro
Bazaar 2015, alkuteos ilmestynyt 1965
306 sivua
romaani
Lainasin kirjan kirjastosta – kiitos Bestseller-hyllyn.

Advertisements

8 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus

8 responses to “John Williams: Stoner

  1. Ritva Suhonen

    Hei Tui!
    Hieno kirjallisuuskritiikki, johon yhdyn monilta osin. Minulla kesti lähes 150 sivua tajuta kuinka hienoa romaania olin lukemassa.
    Miten isä saattoi antaa vaimonsa erkaannuttaa itsensä tyttärestään, johon oli jo syntynyt hieno suhde? Miksi Stoner ei pitänyt kynsin hampain kiinni rakkaastaan? Miksi sallimme elämän hurahtaa ohitsemme?
    Yhtäkkiä on ilta emmekä jaksa enää tarttua hetkeen tai tyhmintä kaikesta: alamme haikailla menneen menetetyn perään.
    Tärkeintä elämässä on suhteemme toisiiin ihmisiin. Lapsemme kantavat todellakin monen sukupolven taakkoja tai siunausta.

    • Esität oleellisia kysymyksiä! Juuri tuo ohikuljenta, kykenemättömyys tarttua, oli niin perusteltua verrattuna Stonerin suhteeseen omiin vanhempii ja lapsuudenperheen vuorovaikutusmalliin. Samoin vaimon perhetausta, kyvyt ja odotukset, kauheaa vaan tietyllä lailla perusteltua. Ja tietysti ajan tavat perustelevat lisää. Kaikki tämä eleettömäsi kuvattuna, lukija saa ajatella, pohtia – ja kysyä. Hieno.

  2. Omppu/Readerwhydidimarryhim

    Tuija, kiitos linkityksestä. Halaus ja kiitos. Olipa ihan mieletön yllätys löytää tuo linkitys täältä blogistasi.

    Yksi tärkeä syy, miksi vältän lukemasta muiden bloggauksia ennen omaani on juuri tuo, että pelkään, että jonkun toisen kirjoituksesta löytyisi sama sitaatti. Vaikka kuinka olisin jo valinnut sitaatin ennen kuin olen nähnyt jonkun toisen sitä käyttävän, niin siitä tulee vähän halju olo ja ajatus, että jos toinen kirjoittaja luulee, että olen kopioinut sitaatti-idean häneltä.

    Mitä tulee tekstiisi, se on täyttä asiaa ja kuvaa hienosti Stoneria niin teoksena kuin henkilöhahmonakin. Minullakin teki tiukkaa, kun Stoner päätti mennä naimisiin mokoman Edithin kanssa. Jälkikäteen olen tosin miettinyt, että Edithin henkilöhahmo palveli Stonerin henkilöhahmon rakentamista ja tämä on ajatelma, joka hiertää. Joka tapauksessa, kuten tuot esiin, teoksessa on valtavasti hienoa. Käsinkosketeltavaa ihmisen osan inhimillisyyttä ja rakkautta kirjallisuuteen.

    • Omppu, Editin hahmo ja merkitys romaanissa todella kaihertaa. Jätin koko problematiikan pois postauksestani juonipaljastustenkin vuoksi. Stonerin haksahtaminen Edihtiin on ymmärrettävää: kokematon nuorukainen lankeaa hauraaseen kauneuteen. Kykenemättömyys vuorovaikutukseen ja lähentymiseen on kummankin osalta piinaavaa. Kaikki ilmaistaan niin käsitettävästi, melkein jopa Edithin tasapainoton kauheuskin. Ja voi poloista seuraavaa polvea, ja sitä seuraavaa. Kuinka riipaisevasti tarina viedään loppuun!

      Minäkin pidättäydyn lukemasta lukuarvioita ja -kokemuksia kunnes olen itse lukenut ja kirjoittanut. Pidän yllätyksistä – tavallaan jopa niistä sitattisamuuksistakin tyyliin ”no jopas – sinäkin!” Ja kyllä:
      postauksesi Stonerista on niin hieno: kiitän ja kumarran!

  3. Omppu/Readerwhydidimarryhim

    Jatkan vielä. Minä en usko, että Stoner haksahti Edithiin kokemattomuuden vuoksi tai että se ainakaan oli suurin selittävä syy. Koen, että Stoner koki jollakin tavalla velvollisuudekseen naida Edithin. Vähän niinkuin vanhemman sukulaisen luona syödään karjalanpaistia, että tädille ei tule paha mieli. Miten tahansa, ihmeellinen ja onneton haksahtaminen tuohon avioliittoon astuminen oli.

    • Karjalanpaistivertaus maistuu! Pahan mielen välttäjät moninkertastivat pahan mielen. Kiehtovia vaihtoehtoja. Just tällaista on kiinnostava kirjallisuus: tulkintamahdollisuuksia on monia, kaikki mahdollisia.

  4. Kirjoitat niin hienosti romaanista, jonka ajatteleminen huokailuttaa ja hengästyttää, niin upea se on. Lukureseptisi on kerta kaikkiaan oivallinen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s