Pesänetsintä

Venla Hiidensalon toinen romaani uppoutuu sukuhistoriaan. Karhunpesä (Otava 2014) on saanut sysäyksen kirjailijan oman perheen tarinasta. Kehyksenä on kompleksinen nykynainen Matalena. Hän alkaa selvittää isänpuoleisen Alma-isoäidin viimeisten sanojen johdosta Neuvostoliittoon loikanneen Voiton, eli Alman isän, kohtaloa. Samalla käynnistyy Matalenan äidin sukulaisnaisten Senjan, Olgan ja Alexandran elämänkartoitus 1910-luvulta lähtien. Mutta antaa minäkertojan itse kiteyttää jutun juju:

Olisin halunnut kertoa Almalle karhunpesästä ja Olgan kengistä, ja Senjasta, joka oli saapunut kaupunkiin juuri ennen sisällissotaa. Mutta mitä se olisi auttanut. Totuus oli, että en vieläkään tiennyt, mitä Voitolle oli tapahtunut. Tarina oli alkanut haarautua arvaamattomasti. Olin epäonnistunut. Olga, Senja ja Voitto kulkivat jossain menneisyydessä omiin suuntiinsa ja hävisivät pian kokonaan näkyvistä. Oli niin kuin minun elämäni olisi silmikoitunut heidän tekemiinsä valintoihin tavalla, jota ei voinut ymmärtää. Jos avainsolmua ylipäänsä oli olemassa, se löytyisi menneisyydestä, monen vuosirenkaan päästä.

Lukemiseni uhkasi jumittua romaanin alkupuolelle. Nykypäähenkilö tuntui tarinan heikoimmalta lenkiltä, turhan ilmeiseltä itseään etsivältä ja pakoilevalta angstaajalta, jonka äitisuhde on yksioikoisen kaunainen. Kunnianhimoinen kahlaus isän- ja äidinpuoleisten sukujen satavuotiseen historiaan vaikuttaa ensin ylivoimaiselta. Vähitellen muutama ammoin manalan majoille mennyt henkilö herää elämään, ja heistä haluaa tietää enemmän.

Kansalaissota välähtää romaanissa eri henkilöiden kannalta ja eri ympäristöistä nähtynä: maaseutu, kaupunki, Neukku-seutu ja Hennalan vankileiri. Talvisota ja jatkosota näkyvät nekin lyhyissä katkelmissa. Nykyajan hyvinvointiyhteiskunnan ahdinkotila heitetään sekin pariin repliikkiin. Aika on tausta, pääosassa ovat kohtalot. Loppujen lopuksi aikamatkat ovat pohjustusta Matalenan nykyelämän aukenemiselle. Elämässä etenemiseen tarvitaan menneiden polvien salailun, peittelyn ja vaikenemisen perinteen rikkominen. Naiivilta minusta tuntuu jutussa se, että nykyinen hyvinvointi-ihminen eheytyy rakastuttuaan, ”se oikea” parantaa haavoja ja tukee turvallisesti.Karhunpesä

Henkilöitä ja tarinahaarautumia on paljon, kaiken kahmaisu hajottaa, vaikka loppua kohti vuosirenkaiden kiemuroita saadaan erottumaan sammalen alta. Parhaiten Hiidensalo tavoittaa menneet naiset, etenkin sisarusparin saarelta. Esimerkiksi Senjan tinkimättömyys äitinsä hautaan saattajana on vaikuttava kuvaus.

Saaren asukkailla on vielä 1910-luvulla pakanallinen yhteys luontoon. Olgan metsäsuhde vakuuttaa, ja sen kohtalonomaisuus tehoaa; romanttisuus karhusymboleineen on lohdullista. Myyttinen kansanperinteen metsänpeitto on yksi tapa uskoa elämän jatkuvuuteen. Taikausko ja luonto ihmiselämän rajallisuuden vastapainona tarjoillaan nautittavina haukkapaloina.

– Historia on aina jälkikäteen rakennettua. Riippuu kertojasta, millainen tarinasta tulee.

Näin sanoo romaanin historiatutkija Ilmari. Matalenan rakentamien sukusaagojen siteenä on jokunen fakta, niiden fiktionti auttaa tunkeutumaan vaiettujen tarinoiden ketjuun. Ajasta ja henkilöstä toiseen pomppiva rakenne on nykykirjallisuudessa kovin tavallinen. Kyllä Hiidensalo eri tasot kasassa pitää.

Ristiriitaisin tuntein otan vastaan kokonaisuuden, mutta lopputulemana totean, että Karhunpesän nykymenon ja esikoisromaani Mediahuoran journalismikritiikin heppoisuuden sijasta Hiidensalo taitaa menneen kuvaamisen. Hivenen tasapainoton mutta rohkea veto on se, että juttu käynnistyy Voiton etsinnällä, mikä jää lopulta aika toissijaiseksi ja loppuratkaisultaan fabuloiduksi, kun toisen sukuhaaran järisyttävät naiset valtaavat näyttämön. Palaisin uudestaan kiehtovaan 1900-luvun alun saareen ja kulkisin Senjan ja Alexandran kanssa vaikka 1960-luvulle asti – ja poikkeisin siellä metsänpeitossakin.

Mainokset

1 kommentti

Kategoria(t): Kirjallisuus

One response to “Pesänetsintä

  1. Paluuviite: Jos metsään haluat | Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s