Viime vuoden kärjet – BLOGISTANIA 2013

Monet inhoavat sanaa ”haaste” –  huijausilmaisu ylittämättömille hankaluuksille tai kiusallisille ongelmille. Minusta se on silti käypä sana osoittamaan tuskanhikeä nostattavaa toimintaa, jonka selvittämisessä on suuria vaikeuksia. Siispä tämä tehtävä on minulle todellinen haaste ja ongelma: miten valita kolmen kärki viime vuoden kotimaisesta ja käännetystä kaunokirjallisuudesta?

Osallistun siis kirjabloggareiden viime vuoden parhaiden kirjojen äänestykseen. Haluaisin listata kumpaankin sarjaan kymmenkunta ehdokasta vailla paremmuusjärjestystä. Ei auta, säännöt ovat säännöt. Lasten- ja tietokirjaäänestykseen en osallistu, koska luin vain muutaman niihin sarjoihin sopivan teoksen.

Ja ääneni palkintoon saavat...

Ja ääneni palkintoon saavat…

 BLOGISTANIAN FINLANDIA

1. Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu (Gummerus 2013): 3 pistettä

2. Joel Haahtela: Tähtikirkas, lumivalkea (Otava 2013): 2 pistettä

3. Kari Hotakainen: Luonnon laki (Siltala 2013): 1 piste.

  1. Alasalmen oivallinen kolmen aikakauden rinnastaminen tarjoaa historiallista perspektiiviä ja samalla tuo kuvattujen henkilöiden kokemus- ja ajattelutavan lähelle. Kerronnan rytmi ja tyyli tukee kerrottua. Romaani ei ole vain katoavan kulttuuriperinteen muistomerkki tai sanomajoikaisu, se on monin tavoin taitava romaani.
  2. Haahtelan romaani on välillä rasittavaa jaarittelua, välillä kovin tehoavaa henkilö- ja ajankuvaa. Vaikka raskasmielisen päähenkilön hajoamisen seuraamisessa on hankaluuksia, tapa kuvata upottaa henkilöön. Päähenkilössä on jotain salaperäistä, samalla avointa. Lopun nykyaika-avaus on tarpeen ja sen sanomaselvennys harkitun perusteltu. Koska vaikutuin, ja se tuntuu yhä, puutteineenkin tämä romaani on valittuni.
  3. Hotakainen iski minuun riehakkalla karnevalistisuudellan. Yhteiskunnallinen romaani haistattelee ryppyotsaisuudelle, saa silti käsiteltyä kipeästi hoitotyötä, kuntoutusta, verotusta, ulkomaalaistaustaisia, veteraaneja,  ja muistisairaita. Överiksi menee, reilusti ja rehellisesti.

    Kolmen kotimaisen kärki kukitettuna, vaikean valintapainin jälkeen.

    Kolmen kotimaisen kärki kukitettuna, vaikean valintapainin jälkeen.

BLOGISTANIAN GLOBALIA

1. Haruki Murakami: 1Q84 (suom. Aleksi Milonoff, Tammi 2013): 3 pistettä

2. Chad Harbach: Pelin henki (suom. Tero Valkonen, Otava 2013): 2 pistettä

3. Elif Shafak: Kunnia (suom. Maria Erämaja, Gummerus 2013): 1 piste.

Valitsin palkintoehdokkaiksi romaanit, jotka veivät minut matkalle. Matkoilla tapahtuu paljon: kokee uutta, jotain tuttuakin js saa mahdollisuuden katsoa asioita hieman toisin.

  1. Murakami matkaoppaana on hykerryttävä ja arvaamaton. Kahden kuun valaisema Tokio on mahdollinen ja mahdoton. Harvoin teksti vetää niin mukaansa ja saa uskomaan, mitä vain. Hetkittäiset herpaantumisen tuokiot unohtuvat, kun romaanin loppukierre pistää pään pyörälle ja hyväksymään kaiken tarjotun.
  2. Harbach tarjosi alkuvuonna yllätyksen. En ole baseball- enkä jenkkinuorisokuvausfani. Kerronta ja suomennos ovat vaan niin vakuuttavaa jälkeä, tarina kiinnostava ja henkilöt kiehtovia, että laskin kaikki ennakkoluuloaseeni ja antauduin.
  3. Shafak osaa vyöryttää juonta, kuljettaa aika- ja kerrontatasoja ja välttää ilmeisyyksiä. Kuvaus on elävää ja viihdyttävää ei-viihteellisestä aiheesta. Hänen matkassaan näkee valaisevia yhdistelmiä: yleistyksiä, jotka yksilöllistyvät.

    Voittajalle mitali!

    Voittajalle mitali!

Listasin jo omat viime vuoden huippuhetkeni vuosikoosteessani. Kuten siinä totesin, toisena hetkenä voisin valita toisin. Otan vapauden vaihdella hieman suosikkijärjestystäni, perustellen toki.

Nyt jännittämään, mikä on Kotimaisten kirjabloggareiden äänestyspäätös! Tulokset julkistetaan emäntäblogeissa (=ääntenlaskijat, joiden blogeihin äänestykset on kerätty) tiistaina 28.1. klo 10.

Advertisements

6 kommenttia

Kategoria(t): Kirjallisuus

6 responses to “Viime vuoden kärjet – BLOGISTANIA 2013

  1. Kiinnostavat listat! En ehtinyt lukea Joenjoen laulua, mutta se on varmasti hieno.

    • Se yllätti minut täysin. Ja yllättää yhä sitenkin, että sen jutut putkahtelevat mieleeni. Lestadius-osuus on jännä rinnakkastarina sille, mihin kummallisuuteen Rauhanyhdistys on uskonsuunnan vienyt, vrt. Taivaslaulu.

  2. Mielenkiintoiset listat. En ole lukenut yhtään mainitsemaasi kirjaa (häpeän!), mutta ainakin Alasalmi, Haahtela ja Murakami menevät pitkän pitkälle to be read -listalleni.

  3. Pidän peukkuja 1Q84:lle. Jännittävää nähdä huomenna, miten se sijoittuu. Aika moni sitä näyttää äänestäneen. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s